Moniammatillinen tiimityö ja työhyvinvointi – kehittämisen kohteena toisen ammattilaisen työkuvan ja osaamisen tunnistaminen kuntoutusosastolla
Kemppainen, Laura (2023)
Kemppainen, Laura
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023082224875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023082224875
Tiivistelmä
Suomessa eletään sosiaali- ja terveysalalla (sote-ala) muutoksen aikaa. Palvelurakenneuudistuksella tavoitellaan peruspalveluiden laadun ja saatavuuden parantamista sekä kustannustehokkuutta. Väestön ikääntyminen ja moninaiset terveyshaasteet lisäävät kuntoutuksen tarvetta. Kuntoutuksessa moniammatillisen tiimityön merkitys on tiedostettu maailmanlaajuisesti, sillä sen avulla pystytään vastaamaan entistä haastavampiin ja monialaisempiin palvelu- ja kuntoutustarpeisiin. Sote-alalla vaivaa työvoimapula. Työntekijöiden työhyvinvointiin panostaminen on tunnistettu ja sen kehittäminen on tärkeää. Hyvinvoiva työntekijä tekee tulosta ja sitoutuu paremmin työpaikkaansa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on vahvistaa kuntoutusosastolla eri ammattiryhmien työnkuvien ja osaamisen tunnistamista osana laajempaa moniammatillisen tiimityön kehittämistä. Kehittämisen kohteena olevassa työyksikössä on sote-uudistuksen myötä toteutunut kahden eri organisaation integraatio. Muutoksen myötä uudistuneessa työyksikössä on tarve tiimityön ja työhyvinvoinnin kehittämiselle.
Tämä opinnäytetyö on laadullisia menetelmiä hyödyntävä kehittämistyö, jonka tarve nousee työelämästä. Kehittämistyön tausta-aineistona käytettiin henkilöstölle aiemmin suunnattua Webrobol-kyselyä, jolla kartoitettiin kokemuksia ja näkemyksiä muutoksen myötä käyttöön otetuista toimintamalleista, moniammatillisesta tiimityöstä ja työhyvinvoinnista. Kyselystä saatua laadullista aineistoa analysoitiin sisällön analyysilla. Vastauksiin ja aikaisempaan tutkittuun tietoon perustuen toteutettiin kehittämistyöpaja, jossa ideoitiin ketteriä kokeiluja, joiden avulla toisten ammattiryhmien työhön ja osaamiseen voitiin tutustua seuraavien kahden ja puolen viikon aikana.
Tämän kehittämistyön tuloksen perusteella voidaan todeta, että hyvin toimiakseen tiimityö vaatii kehittämistä ja työkaverien tunteminen on siinä peruselementti. Toisiin, toisten työnkuviin ja osaamiseen tutustumiseksi tarvitaan jatkuvaa yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta. Niiden myötä tasa-arvo, kunnioitus ja dialoginen vuorovaikutus lisääntyvät, mikä edistää ihmissuhteita ja luottamusta. Nämä puolestaan lisäävät psykologista turvallisuutta ja myönteisten tunteiden kokemista työssä, josta seuraa työn imua ja innostusta. Tällöin työyhteisössä on otollista luoda yhteisiä toimintamalleja ja saavuttaa työn hallintaa, mikä näkyy myönteisesti työhyvinvointina.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on vahvistaa kuntoutusosastolla eri ammattiryhmien työnkuvien ja osaamisen tunnistamista osana laajempaa moniammatillisen tiimityön kehittämistä. Kehittämisen kohteena olevassa työyksikössä on sote-uudistuksen myötä toteutunut kahden eri organisaation integraatio. Muutoksen myötä uudistuneessa työyksikössä on tarve tiimityön ja työhyvinvoinnin kehittämiselle.
Tämä opinnäytetyö on laadullisia menetelmiä hyödyntävä kehittämistyö, jonka tarve nousee työelämästä. Kehittämistyön tausta-aineistona käytettiin henkilöstölle aiemmin suunnattua Webrobol-kyselyä, jolla kartoitettiin kokemuksia ja näkemyksiä muutoksen myötä käyttöön otetuista toimintamalleista, moniammatillisesta tiimityöstä ja työhyvinvoinnista. Kyselystä saatua laadullista aineistoa analysoitiin sisällön analyysilla. Vastauksiin ja aikaisempaan tutkittuun tietoon perustuen toteutettiin kehittämistyöpaja, jossa ideoitiin ketteriä kokeiluja, joiden avulla toisten ammattiryhmien työhön ja osaamiseen voitiin tutustua seuraavien kahden ja puolen viikon aikana.
Tämän kehittämistyön tuloksen perusteella voidaan todeta, että hyvin toimiakseen tiimityö vaatii kehittämistä ja työkaverien tunteminen on siinä peruselementti. Toisiin, toisten työnkuviin ja osaamiseen tutustumiseksi tarvitaan jatkuvaa yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta. Niiden myötä tasa-arvo, kunnioitus ja dialoginen vuorovaikutus lisääntyvät, mikä edistää ihmissuhteita ja luottamusta. Nämä puolestaan lisäävät psykologista turvallisuutta ja myönteisten tunteiden kokemista työssä, josta seuraa työn imua ja innostusta. Tällöin työyhteisössä on otollista luoda yhteisiä toimintamalleja ja saavuttaa työn hallintaa, mikä näkyy myönteisesti työhyvinvointina.