Miten lähisuhdeväkivaltaa kartoitetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa?

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, miten lähisuhdeväkivaltaa kartoitetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Tutkimuksen toimeksiantaja on Kymenlaakson hyvinvointialue ja Kotkan turvakoti, Villa Jensen. Opinnäytetyön kertoo työntekijöiden tietoa ja kokemusta siitä, miten he työssään kartoittavat lähisuhdeväkivaltaa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehittäessä lähisuhdeväkivallan kartoitusta palveluiden piirissä.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus. Opinnäytetyössä on kolme tutkimuskysymystä: miten lähisuhdeväkivaltaa kartoitetaan palveluiden piirissä, millä menetelmin lähisuhdeväkivaltaa kartoitetaan ja miten edetään, jos lähisuhdeväkivaltaa havaitaan kartoituksen aikana. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelulla, jossa on fokusryhmähaastateltu useampaa työntekijää samasta työstä. Tutkimuksen aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, hyödyntäen teemoittelua ja miellekarttaa.

Opinnäytetyössä selvisi, että lähisuhdeväkivaltaa kartoitetaan enemmän silloin, jos työntekijällä nousee huoli lähisuhdeväkivallasta. Huolta selvitetään pääasiallisesti keskustelun ja havainnoinnin kautta, jotka koettiin haastatteluissa tärkeimpinä menetelminä. Lähisuhdeväkivallan kartoituksessa tärkeinä tekijöinä koettiin luottamus ja turvallinen ympäristö kartoitusta varten. Jos lähisuhdeväkivaltaa havaitaan kartoituksen aikana, tehdään tilannekohtainen ratkaisu, jota työntekijä arvioi jatkuvasti. Eteenpäin ohjaus väkivaltatyötä tekevään palveluun oli yleinen toimenpide.

Opinnäytetyössä selvisi, että lähisuhdeväkivaltaa voisi kartoittaa systemaattisesti, jolloin väkivaltaa havaitaan helpommin. Lisäkoulutus lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen tuo varmuutta työntekijöille kartoitukseen. Moni haastatteluun osallistunut kertoi tietävänsä, että on olemassa erilaisia menetelmiä lähisuhdeväkivallan kartoitukseen, mutta niiden löytäminen on haastavaa. Siksi myös jonkinlainen menetelmäkansio olisi hyödyllinen, minkä avulla työntekijä voisi löytää hektisessä arjessa menetelmän, mitä hyödyntää.