Eteisvärinä liikunnallisessa kuntoutuksessa. Omahoito-ohjeistus eteisvärinäpotilaille
Soikkola, Sanna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023082925032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023082925032
Tiivistelmä
Sydänsairaudet ovat yksi vakavimmista kansansairausryhmistä. Eteisvärinä on yleinen, erityisesti iän myötä
yleistyvä rytmihäiriö. Itsenäistä eteisvärinää on pidetty yleisesti melko vaarattomana ja se usein liittyy johonkin toiseen, vakavampaan sydänsairauteen. Ohjeistusta ja tietoa eteisvärinään liittyen on saatavilla vakavampia sydänsairauksia selvästi vähemmän. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka toimeksiantaja oli Keski-Suomen hyvinvointialueen konsernipalveluihin kuuluva hyvinvoinnin ja
terveydenedistämisen yksikkö. Tarkoituksena oli koota yhteen tietoa eteisvärinästä ja eteisvärinäpotilaalle
sopivasta liikunnasta sekä kuntoutuksesta. Tavoitteena oli tuottaa tutkittuun tietoon perustuva omahoitoopas hyvinvointialueen hyödynnettäväksi sairaanhoidossa.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksiä olivat: Millaista liikuntaa eteisvärinäpotilaat voivat harrastaa?
Miten liikunta vaikuttaa eteisvärinäpotilaiden kuntoutuksessa. Katsaukseen valikoitui viisi tutkimusta, jotka
analysoitiin käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysi -menetelmää. Katsauksen avulla pystyttiin vastaamaan
molempiin kysymyksiin tuoreiden tutkimusten perusteella.
Tutkimusten keskeisimmät havainnot olivat yhdenmukaisia. Eteisvärinäpotilaan harrastama liikunta ei pahenna eteisvärinän oireita tai aiheuta potilaalle riskitilanteita. Päinvastoin parempi yleinen fyysinen kunto
helpottaa oireita, vähentää tunnettuja riskitekijöitä sekä parantaa potilaan elämänlaatua. Nykyiset liikuntasuositukset sopivat eteisvärinäpotilaille hyvin. Potilaan kannattaa seurata suosituksia oma yksilöllinen lähtötilanne huomioiden.
Opinnäytetyön tietoperustan ja integroivan kirjallisuuskatsauksen tietojen perusteella koottiin omahoito-ohjeistus. Sairaanhoitopiiri julkaisi omahoito-ohjeistuksen osana sairaala Novan sydänliikuntapolkua.
yleistyvä rytmihäiriö. Itsenäistä eteisvärinää on pidetty yleisesti melko vaarattomana ja se usein liittyy johonkin toiseen, vakavampaan sydänsairauteen. Ohjeistusta ja tietoa eteisvärinään liittyen on saatavilla vakavampia sydänsairauksia selvästi vähemmän. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka toimeksiantaja oli Keski-Suomen hyvinvointialueen konsernipalveluihin kuuluva hyvinvoinnin ja
terveydenedistämisen yksikkö. Tarkoituksena oli koota yhteen tietoa eteisvärinästä ja eteisvärinäpotilaalle
sopivasta liikunnasta sekä kuntoutuksesta. Tavoitteena oli tuottaa tutkittuun tietoon perustuva omahoitoopas hyvinvointialueen hyödynnettäväksi sairaanhoidossa.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksiä olivat: Millaista liikuntaa eteisvärinäpotilaat voivat harrastaa?
Miten liikunta vaikuttaa eteisvärinäpotilaiden kuntoutuksessa. Katsaukseen valikoitui viisi tutkimusta, jotka
analysoitiin käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysi -menetelmää. Katsauksen avulla pystyttiin vastaamaan
molempiin kysymyksiin tuoreiden tutkimusten perusteella.
Tutkimusten keskeisimmät havainnot olivat yhdenmukaisia. Eteisvärinäpotilaan harrastama liikunta ei pahenna eteisvärinän oireita tai aiheuta potilaalle riskitilanteita. Päinvastoin parempi yleinen fyysinen kunto
helpottaa oireita, vähentää tunnettuja riskitekijöitä sekä parantaa potilaan elämänlaatua. Nykyiset liikuntasuositukset sopivat eteisvärinäpotilaille hyvin. Potilaan kannattaa seurata suosituksia oma yksilöllinen lähtötilanne huomioiden.
Opinnäytetyön tietoperustan ja integroivan kirjallisuuskatsauksen tietojen perusteella koottiin omahoito-ohjeistus. Sairaanhoitopiiri julkaisi omahoito-ohjeistuksen osana sairaala Novan sydänliikuntapolkua.