Esihenkilöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin johtamisesta ja kehittämisestä vammaistyössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vammaispalveluiden yksiköiden esihenkilöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin johtamisesta ja kehittämisestä. Opinnäytetyössä vastattiin seuraaviin kysymyksiin: miten esihenkilöt määrittelevät työhyvinvoinnin, työhyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen sekä miten esihenkilöt yksiköissään johtavat ja kehittävät työhyvinvointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten esihenkilöt johtavat ja kehittävät yksiköissään työhyvinvointia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa työhyvinvoinnin johtamiseen ja kehittämiseen uusia hyviä käytänteitä, joita voidaan hyödyntää yhteistyössä olevassa organisaatiossa. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja aineiston keruu tehtiin teemahaastattelemalla kuutta vammaispalveluissa työskentelevää yksikön esihenkilöä. Haastatteluilla kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tämä tutkimus toteutettiin yhteistyössä Attendon vammaispalveluiden kanssa, rajaten yksiköt koskemaan kehitysvammaisten yksiköiden esihenkilöitä. Idea ja ajatus aiheeseen lähti tutkijan omasta mielenkiinnosta työhyvinvointia ja sen johtamista kohtaan.

Työterveyslaitoksen (2022) tuottaman tutkimuksen mukaan työikäisten työuupumus on lisääntynyt ja työhyvinvointi on laskenut. Työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen ovat siis hyvin ajankohtaisia aiheita useissa organisaatioissa. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan esihenkilöt määrittelivät työhyvinvoinnin, työhyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen laajaksi kokonaisuudeksi, johon vaikuttavat monet tekijät. Käsitteiden määrittelyiden vastaukset olivat jokseenkin päällekkäisiä. Käsitteiden määrittelyn katsottiin sisältävät organisaatioon ja johtamiseen liittyviä tekijöitä, yksilöllisiä työntekijään liittyviä tekijöitä sekä työympäristöön ja työoloihin liittyviä tekijöitä.

Työhyvinvointia esihenkilöt johtavat ja kehittävät esihenkilön ja työntekijän välisellä vuorovaikutuksella, antamalla tukea ja läsnäoloa, hyvällä johtamisella ja työntekijöiden osaamisesta huolehtimisella. Työn suunnittelu ja organisointi, oman esimerkin tärkeys, työnantajan tarjoamat palvelut, toimivan työilmapiirin edistäminen, työnkuormituksen huomioiminen, työympäristön turvallisuudesta huolehtiminen ja työhyvinvoinnin arvioiminen sekä mittaaminen kuuluivat myös keinoihin, jolla esihenkilöt johtavat ja kehittävät työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi esihenkilöt kaipaisivat lisää tukea omilta esihenkilöiltään tai henkilöstöhallinnolta.