Sote-johtaja vauvamyönteisyyden edistäjänä

Abstract

Syntyminen kohdun ulkopuoliseen maailmaan on vauvalle iso muutos. Maailman terveysjärjestö (WHO) on yhdessä Unicefin kanssa lanseerannut toimintaohjelman, ”Baby Friendly Hospital Initiative” (BFHI), suomeksi Vauvamyönteisyysohjelma. Ohjelman tarkoitus on tukea ja suojella odotus- ja vauva-aikaa, että vauva saa mahdollisimman lempeän alun elämälleen. Tähän pohjautuva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallinen suositus ”Suomi imetyksen kärkimaaksi” on vahvasta tutkimusnäytöstä huolimatta jalkautunut hitaasti maassamme.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hyvinvointialueilla nostetaan ymmärrystä Vauvamyönteisyysohjelman tarpeellisuudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, miksi vauvamyönteisyys ei ole edennyt suosituksen mukaisesti.

Uusien toimintatapojen kehittäminen ja johtajien panos henkilöstön resurssien hyödyntämisessä ja kohdistamisessa kustannustehokkaasti perheiden tarpeiden mukaisesti vaatii asenteiden ja toimintojen ravistelua ja uutta ajattelua muutos-johtamisessa.

Tutkimuksen alkukartoituksena toteutettiin kysely Suomen vauvamyönteisyys-kouluttajat ry:n jäsenistölle heidän kokemuksistaan THL:n Vauvamyönteisyysohjelman jalkautumisesta työssään. Varsinainen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla esihenkilötason johtajille (n=11) kuudelta eri hyvinvointialueelta. Haastateltavat olivat terveydenhuollossa toimivia henkilöitä, joilla oli asemassaan mahdollisuus hoitotyön kehittämiseen ja muutos-johtamiseen. Laadullisen aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin saatiin kerättyä rikas haastatteluaineisto.

Vauvamyönteisyysohjelman juurruttaminen osaksi vauvaperheiden hoitotyön arkea on näyttöön perustuvaa kehittämistyötä. Johtopäätöksinä voidaan todeta juurruttamista vahvasti ehkäiseviksi tekijöiksi johdon tuen ja sitoutumisen puutteen. Johtaja voi olla joko muutoksen mahdollistaja tai sen estäjä. Vauvamyönteisyysohjelman juurruttamista edistivät vauvamyönteisyysohjelman sijoittaminen hyvinvointialueiden strategioihin, riittävä koulutus, vahva yhteistyö kansallisella tasolla, sekä vauvamyönteisyyttä tukeva lainsäädäntö johdon tuen ja sitoutumisen ohella.

The Baby Friendly Hospital Initiative (BFHI), launched by the World Health Organization (WHO), is a program to promote, support and protect pregnancy and infancy. The Finnish Institute for Health and Welfare has based its national breastfeeding on the BFHI with the aim of making Finland the leading country in breastfeeding. Despite research evidence, the BFHI concept has been slow to establish itself in Finland.

The purpose of this thesis was to examine how the wellbeing services counties had increased understanding of the need for the BFHI programme at the time of the study process. The objective of this study was to collect information on why the BFHI had not progressed as hoped.

The study was conducted using a qualitative research method. The data were collected through thematic interviews with eleven (11) managers employed by six wellbeing service counties. The interviewees were in the positions to develop care work and lead change. The data were analysed by applying data-driven content analysis.

Lack of management support was seen as a major deterrent. The results suggest that the implementation of change is facilitated by strong management support and commitment to the BFHI programme, the integration of the BFHI concept into the strategies of the wellbeing services counties, adequate training, strong cooperation at the national level and legislation supporting the BFHI.