Peltojen kipsikäsittely viljelijän näkökulmasta
Virri, Teemu (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090125242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090125242
Tiivistelmä
Fosforin ja kiintoaineen huuhtoutumisen vähentäminen peltojen kipsikäsittelyn avulla on uusimpia Suomessa käytettyjä keinoja Itämeren rehevöitymisen torjuntaan. Varsinais-Suomen ELY-keskus hallinnoi KIPSI-hanketta, jossa pyritään käsittelemään 100 000 ha peltoa vuoteen 2024 mennessä. Hankkeeseen osallistuville viljelijöille myönnetään tukea käsittelyn kustannusten kattamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hankkeen toteutuksen onnistumista viljelijöiden näkökulmasta ja löytää keinoja hankkeen toiminnan parantamiseen. Työn toimeksiantaja oli Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Tutkimusaineisto koottiin hankkeeseen osallistuneille viljelijöille lähetetyn kyselyn avulla. Kysely sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä, joiden avulla hankkeen onnistumista arvioitiin eri osa-alueilla. Osa-alueet olivat kipsikäsittelyn hakeminen, siihen liittyvä neuvonta, kipsin toimitus tilalle, kipsin levitys peltomaahan ja hankkeeseen osallistumista puoltavat tekijät.
Vastauksissa kipsikäsittelyn hakemista pidettiin yleisesti helppona. Jonkun verran epäselvyyttä oli ollut tiedon saamisessa ja toimintaohjeissa tukipäätöksen jälkeen. Keskimääräistä helpommin asiat olivat sujuneet niillä vastaajilla, joihin oli oltu henkilökohtaisesti yhteydessä kirjeen tai sähköpostin välityksellä. Kipsitoimitukseen ja kipsin levitykseen oltiin myös valtaosin tyytyväisiä. Vastaajista 5–10 % oli yksittäisissä työvaiheissa kohdannut ongelmia. Suurin ongelmaryhmä liittyi urakoitsijoiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön ja viestintään. Muita ongelmaryhmiä olivat ajoitukseen ja olosuhteisiin liittyvät hankaluudet sekä urakoitsijoiden henkilöstön ja kaluston soveltuvuus työhön. Hankkeeseen osallistumiselle ei ollut nähtävissä mitään yksittäistä päämotiivia. Tärkeimpiä tekijöitä olivat käsittelyn maksuttomuus, vesistöjen ja maaperän tilan paraneminen ja ravinteiden huuhtoutumisen väheneminen.
Kyselyn tulosten perusteella hankkeen toiminnan kehittämisessä kannattaa kiinnittää huomiota kolmeen osa-alueeseen. Ensinnäkin hankkeen viestinnän viljelijöiden suuntaan on oltava kohdennettua ja selkeää sekä tuoda helpolla tavalla tarjolle tarvittava ohjeistus ja tiedot kipsikäsittelyn vaiheista, vaikutuksista ja soveltuvuudesta eri kohteisiin. Toiseksi kipsihakemuksen on oltava helposti löydettävissä ja täytettävissä tietojärjestelmässä, jossa on taustalla ajantasaiset peltolohkokohtaiset tiedot. Kolmanneksi kipsikäsittelyn toteuttavilla urakoitsijoilla on oltava ajantasaiset tiedot, selkeä yhteydenpitokäytäntö ja sekä määrällisesti että laadullisesti riittävä kalusto ja henkilöstö.
Tutkimusaineisto koottiin hankkeeseen osallistuneille viljelijöille lähetetyn kyselyn avulla. Kysely sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä, joiden avulla hankkeen onnistumista arvioitiin eri osa-alueilla. Osa-alueet olivat kipsikäsittelyn hakeminen, siihen liittyvä neuvonta, kipsin toimitus tilalle, kipsin levitys peltomaahan ja hankkeeseen osallistumista puoltavat tekijät.
Vastauksissa kipsikäsittelyn hakemista pidettiin yleisesti helppona. Jonkun verran epäselvyyttä oli ollut tiedon saamisessa ja toimintaohjeissa tukipäätöksen jälkeen. Keskimääräistä helpommin asiat olivat sujuneet niillä vastaajilla, joihin oli oltu henkilökohtaisesti yhteydessä kirjeen tai sähköpostin välityksellä. Kipsitoimitukseen ja kipsin levitykseen oltiin myös valtaosin tyytyväisiä. Vastaajista 5–10 % oli yksittäisissä työvaiheissa kohdannut ongelmia. Suurin ongelmaryhmä liittyi urakoitsijoiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön ja viestintään. Muita ongelmaryhmiä olivat ajoitukseen ja olosuhteisiin liittyvät hankaluudet sekä urakoitsijoiden henkilöstön ja kaluston soveltuvuus työhön. Hankkeeseen osallistumiselle ei ollut nähtävissä mitään yksittäistä päämotiivia. Tärkeimpiä tekijöitä olivat käsittelyn maksuttomuus, vesistöjen ja maaperän tilan paraneminen ja ravinteiden huuhtoutumisen väheneminen.
Kyselyn tulosten perusteella hankkeen toiminnan kehittämisessä kannattaa kiinnittää huomiota kolmeen osa-alueeseen. Ensinnäkin hankkeen viestinnän viljelijöiden suuntaan on oltava kohdennettua ja selkeää sekä tuoda helpolla tavalla tarjolle tarvittava ohjeistus ja tiedot kipsikäsittelyn vaiheista, vaikutuksista ja soveltuvuudesta eri kohteisiin. Toiseksi kipsihakemuksen on oltava helposti löydettävissä ja täytettävissä tietojärjestelmässä, jossa on taustalla ajantasaiset peltolohkokohtaiset tiedot. Kolmanneksi kipsikäsittelyn toteuttavilla urakoitsijoilla on oltava ajantasaiset tiedot, selkeä yhteydenpitokäytäntö ja sekä määrällisesti että laadullisesti riittävä kalusto ja henkilöstö.