Lakitiedon verkkopalvelut ja generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet
Toivonen, Kalle (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090725446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090725446
Tiivistelmä
Generatiivisen tekoälypalvelun ChatGPT:n julkistus marraskuussa 2022 viimeistään toi esille laajemmalle yleisölle generatiivinen tekoälyn ja sen mahdollisuudet. Tekoäly oppii ja tekee päätöksiä käytettävän datan perusteella. Generatiivinen tekoäly pystyy puolestaan luomaan käytetyn datan perusteella uutta sisältöä kuten tekstiä, kuvia, ääntä, videota jne. Yritykset uskovat generatiivisen tekoälyn tulevaisuudessa merkittävästi tehostavan työn tuottavuutta.
Opinnäytetyössä tutkittiin generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia suomalaisissa lakitiedon verkkopalveluissa. Nämä palvelut ovat tarkoitettu oikeudellisen tiedon hakemiseen ja jakamiseen. Suomen kansalaisille on tarjolla maksuton Finlex palvelu. Juridiikan ammattilaisille, juristeille, asianajajille, tuomareille, virkamiehille on tarjolla kaupallisia palveluita kuten Edilex ja Suomen laki. Näissä on Suomen ja EU:n oikeuslähteiden lisäksi juridista kirjallisuutta, uutisia, lehtiä ja artikkeleita.
Opinnäytetyössä tehtiin julkisten lähteiden perusteella benchmark tutkimus kahdesta Yhdysvaltojen markkinoille tarkoitetusta lakitiedon verkkopalvelusta. Toisessa oli käytetty hyväksi suuria kielimalleja ja toisessa generatiivista tekoälyä. Tämän lisäksi työssä haastateltiin 14 tekoälyn ja lakitiedon asiantuntijaa sekä kysyttiin ChatGPT -palvelun oma näkemys aiheesta.
Tuloksista keskustelevahaku nähtiin ensisijaisen tärkeänä. Haulle voi antaa kontekstia ja hakua voi täydentää. Keskustelevahaku ei vaadi käyttäjältä erityistä teknistä osaamista. Hakutuloksista tiivistelmien tekeminen tehostaa lakitiedon palveluiden käyttäjien työtä. Oikeudellisten asiakirjojen, kuten sopimusten, lakitekstien ja tuomioistuimien päätösten, luonnostelussa voidaan hyödyntää generatiivista tekoälyä. Tekstien luonnostelun osalta haasteena on palvelun kehittämisen rahoittaminen sekä avoimet kysymykset liittyen sopimusaineistojen tekijänoikeuksiin. Tulevaisuudessa voi generatiivista tekoälyä käyttää mahdollisesti kansalaisen lakineuvontapalveluna tai tuomioistuimien rutiinipäätösten tekemiseen.
Haasteena on palvelun luotettavuus ja tiedon oikeellisuus. Opetusdataan ja sen vääristymiin pitää suhtautua kriittisesti. Generatiivisenkin tekoälyn pitää asiantuntijoiden mielestä olla vain päätöksenteon tukena, tukiälynä. Vastuu päätöksistä on aina lainopillisella asiantuntijalla. Lakitiedossa tärkeää on palvelun toiminnan läpinäkyvyys sekä mahdollisuus tarkistaa vastausten takana olevat lähteet.
Opinnäytetyön ehdotuksena on toteuttaa kaupallisten lakitiedon verkkopalveluiden asiakkaille kohdennettu generatiivisen tekoälyn demo -sovellus, jossa yhdistetään generatiivisen tekoälyn kielimalli palveluntarjoajan hallussa olevaan lakitiedon dataan ja näin toteutetaan ChatGPT tyyppinen luonnolliseen kieleen pohjautuva hakutoiminnallisuus sekä tiivistelmien tekeminen hakutuloksista. Demon tekemisessä tutkitaan tarjolla olevista teknologioista ainakin Microsoftin ja OpenAI:n yhteistä ratkaisua sekä Googlen vastaavaa ratkaisua. Demon jälkeen yritys voi tehdä päätöksen ja tarkemman suunnitelman tuotantopalvelun toteuttamisesta.
Opinnäytetyössä tutkittiin generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia suomalaisissa lakitiedon verkkopalveluissa. Nämä palvelut ovat tarkoitettu oikeudellisen tiedon hakemiseen ja jakamiseen. Suomen kansalaisille on tarjolla maksuton Finlex palvelu. Juridiikan ammattilaisille, juristeille, asianajajille, tuomareille, virkamiehille on tarjolla kaupallisia palveluita kuten Edilex ja Suomen laki. Näissä on Suomen ja EU:n oikeuslähteiden lisäksi juridista kirjallisuutta, uutisia, lehtiä ja artikkeleita.
Opinnäytetyössä tehtiin julkisten lähteiden perusteella benchmark tutkimus kahdesta Yhdysvaltojen markkinoille tarkoitetusta lakitiedon verkkopalvelusta. Toisessa oli käytetty hyväksi suuria kielimalleja ja toisessa generatiivista tekoälyä. Tämän lisäksi työssä haastateltiin 14 tekoälyn ja lakitiedon asiantuntijaa sekä kysyttiin ChatGPT -palvelun oma näkemys aiheesta.
Tuloksista keskustelevahaku nähtiin ensisijaisen tärkeänä. Haulle voi antaa kontekstia ja hakua voi täydentää. Keskustelevahaku ei vaadi käyttäjältä erityistä teknistä osaamista. Hakutuloksista tiivistelmien tekeminen tehostaa lakitiedon palveluiden käyttäjien työtä. Oikeudellisten asiakirjojen, kuten sopimusten, lakitekstien ja tuomioistuimien päätösten, luonnostelussa voidaan hyödyntää generatiivista tekoälyä. Tekstien luonnostelun osalta haasteena on palvelun kehittämisen rahoittaminen sekä avoimet kysymykset liittyen sopimusaineistojen tekijänoikeuksiin. Tulevaisuudessa voi generatiivista tekoälyä käyttää mahdollisesti kansalaisen lakineuvontapalveluna tai tuomioistuimien rutiinipäätösten tekemiseen.
Haasteena on palvelun luotettavuus ja tiedon oikeellisuus. Opetusdataan ja sen vääristymiin pitää suhtautua kriittisesti. Generatiivisenkin tekoälyn pitää asiantuntijoiden mielestä olla vain päätöksenteon tukena, tukiälynä. Vastuu päätöksistä on aina lainopillisella asiantuntijalla. Lakitiedossa tärkeää on palvelun toiminnan läpinäkyvyys sekä mahdollisuus tarkistaa vastausten takana olevat lähteet.
Opinnäytetyön ehdotuksena on toteuttaa kaupallisten lakitiedon verkkopalveluiden asiakkaille kohdennettu generatiivisen tekoälyn demo -sovellus, jossa yhdistetään generatiivisen tekoälyn kielimalli palveluntarjoajan hallussa olevaan lakitiedon dataan ja näin toteutetaan ChatGPT tyyppinen luonnolliseen kieleen pohjautuva hakutoiminnallisuus sekä tiivistelmien tekeminen hakutuloksista. Demon tekemisessä tutkitaan tarjolla olevista teknologioista ainakin Microsoftin ja OpenAI:n yhteistä ratkaisua sekä Googlen vastaavaa ratkaisua. Demon jälkeen yritys voi tehdä päätöksen ja tarkemman suunnitelman tuotantopalvelun toteuttamisesta.