Etähoitajien kokemuksia etähoivasta: tutkimus etähoitajien työnkuvasta ja työnkuvan kehittämisestä
Bäck, Emilia (2023)
Bäck, Emilia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091325779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091325779
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää etähoivan tämän hetken tilannetta sekä etähoivan kehittämismahdollisuuksia etähoitajien mielestä. Etähoiva on tulevaisuuden hoitomuoto, joka on yleistynyt viime vuosina. Henkilökunnan mielipiteitä on tutkittu kuitenkin harvoin, ja enemmistö tutkimuksista keskittyy asiakkaan kokemuksiin etähoivasta.
Tutkimus suoritettiin anonyymilla Webropol-kyselyllä, johon vastauksia tuli yhteensä 46. Kysely oli suunnattu etähoivaa tekeville työntekijöille, joiden työpaikka oli julkisella puolella. Tutkimustulokset analysoitiin määrällisen aineiston osalta kaavioiden avulla ja tutkimuksessa olleiden avointen kysymysten osalta laadullisen aineiston osalta teemoittelulla.
Tutkimuksesta selvisi muun muassa minkä kokoisia vastaajien etähoivayksiköt olivat, millaisia hyötyjä ja haittoja vastaajat ovat havainneet etähoivassa, ja kauanko he itse olivat tehneet työtä sosiaali- ja terveysalalla ja etähoitajana. Avoimet kysymykset käsittelivät etähoitajan työkuvan kehittämistä ja etähoivan kehittämistä. Laadullisen aineiston teemoittelun avulla saatiin kahdeksan pääluokkaa, joiden avulla etähoivaa voisi etähoitajien mielestä kehittää. Kehitysideoiksi nousi esimerkiksi etätyö, työmotivaatio, työssäjaksaminen, ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuudet ja moniammatillisen yhteistyön merkitys. Etähoitajan työn kehittämisen aineiston pääluokiksi muodostui resurssit ja niiden kohdentaminen oikein, ammattitaidon säilyttäminen ja ylläpito, yhteistyöverkostot ja työn laatutavoitteiden realistisuus.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan pitää sitä, että tarvetta lisätutkimuksille on etähoivan aiheesta erityisesti työntekijän näkökulmasta. Työntekijöiden työssä viihtyvyys, oikean asiakaskunnan löytäminen, tietoteknisten ratkaisujen toimivuus ja hoitajien ammattitaidon säilyttäminen ovat avain asemassa etähoivaa kehittäessä. Tutkimuksen otos oli pienehkö, joten se oli vain suuntaa antava ja lisätutkimuksia tarvittaisiin.
Tutkimus suoritettiin anonyymilla Webropol-kyselyllä, johon vastauksia tuli yhteensä 46. Kysely oli suunnattu etähoivaa tekeville työntekijöille, joiden työpaikka oli julkisella puolella. Tutkimustulokset analysoitiin määrällisen aineiston osalta kaavioiden avulla ja tutkimuksessa olleiden avointen kysymysten osalta laadullisen aineiston osalta teemoittelulla.
Tutkimuksesta selvisi muun muassa minkä kokoisia vastaajien etähoivayksiköt olivat, millaisia hyötyjä ja haittoja vastaajat ovat havainneet etähoivassa, ja kauanko he itse olivat tehneet työtä sosiaali- ja terveysalalla ja etähoitajana. Avoimet kysymykset käsittelivät etähoitajan työkuvan kehittämistä ja etähoivan kehittämistä. Laadullisen aineiston teemoittelun avulla saatiin kahdeksan pääluokkaa, joiden avulla etähoivaa voisi etähoitajien mielestä kehittää. Kehitysideoiksi nousi esimerkiksi etätyö, työmotivaatio, työssäjaksaminen, ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuudet ja moniammatillisen yhteistyön merkitys. Etähoitajan työn kehittämisen aineiston pääluokiksi muodostui resurssit ja niiden kohdentaminen oikein, ammattitaidon säilyttäminen ja ylläpito, yhteistyöverkostot ja työn laatutavoitteiden realistisuus.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan pitää sitä, että tarvetta lisätutkimuksille on etähoivan aiheesta erityisesti työntekijän näkökulmasta. Työntekijöiden työssä viihtyvyys, oikean asiakaskunnan löytäminen, tietoteknisten ratkaisujen toimivuus ja hoitajien ammattitaidon säilyttäminen ovat avain asemassa etähoivaa kehittäessä. Tutkimuksen otos oli pienehkö, joten se oli vain suuntaa antava ja lisätutkimuksia tarvittaisiin.