Suuren teollisuusyrityksen hiilijalanjälki
Hakala, Johannes (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090825522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090825522
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos ja sen seurauksena muuttuva toimintaympäristö ohjaavat teollisuuden toimijoita arvioimaan ilmastovaikutustaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli määrittää Meltex Oy Plasticsin hiilijalanjälki vuodelta 2022 ja pohtia keinoja sen pienentämiseen. Työn toimeksiantaja valmistaa pääosin muoviputkia ja -kaivoja, maahantuo rakennustarvikkeita, sekä myy ja toimittaa kaikkia näitä tuotteita.
Tapaustutkimuksena suoritettu työ vaati laajan tiedonkeruun lisäksi myös muoviteollisuuteen perehtymistä. Keskeiset osat laskentaan käytetystä tiedosta saatiin yrityksen kirjanpidosta ja palveluiden ja tavaroiden toimittajilta. Tiedonkeruun yhteydessä yritykselle rakennettiin Microsoft Excel-taulukkolaskentasovelluksella hiilijalanjälkilaskuri sekä työkalu tulosten pitkäaikaisseurantaan. Hiilijalanjälki laskettiin kerätystä tiedosta Greenhouse Gas Protocol –standardin ohjeiden mukaisesti.
Toimeksiantajan toiminnasta aiheutuvaksi hiilijalanjäljeksi laskettiin 44 274 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä vastaa noin 4 300 suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Yrityksen käyttämien polttoaineiden ja energian päästöt ovat suhteessa pienet, noin 1,7 % kokonaisuudesta. Nämä päästöt ovat liikevaihtoon ja henkilöstöön suhteutettuna samaa suuruusluokkaa kuin monella vertailuyrityksellä. Suurimmat päästölähteet olivat hankinnat (84,7 % päästöistä) ja logistiikka (8,2 % päästöistä). Näihin päästöihin yritys voi vaikuttaa painottamalla ympäristötekijöitä toimittajavalinnassaan. Tavarantoimittajilta ja kuljetusyrityksiltä saatavan ympäristötiedon niukkuus kuitenkin vaikeuttaa toimittajavalintaa ja hiilijalanjäljen tarkkaa laskentaa.
Hiilijalanjäljen laskentaan tyypillisesti sisältyvät epätarkkuudet pyrittiin minimoimaan. Laskenta tulee toistumaan vuosittain yrityksen toimesta, joten työssä selvitettiin tavat laskennan ja käytettävän tietoaineiston laadun kehittämiseen. Työssä myös selvitettiin tavat saavuttaa hiilineutraalius yrityksen ydintoiminnassa. Yritys pystyy käyttämään työn tuloksia ja tarjottuja kehitysmetodeja hiilijalanjälkensä pienentämiseen, hiilineutraaliuden tavoitteluun, sekä ympäristöresurssiensa aiempaa tarkempaan kohdentamiseen.
Tapaustutkimuksena suoritettu työ vaati laajan tiedonkeruun lisäksi myös muoviteollisuuteen perehtymistä. Keskeiset osat laskentaan käytetystä tiedosta saatiin yrityksen kirjanpidosta ja palveluiden ja tavaroiden toimittajilta. Tiedonkeruun yhteydessä yritykselle rakennettiin Microsoft Excel-taulukkolaskentasovelluksella hiilijalanjälkilaskuri sekä työkalu tulosten pitkäaikaisseurantaan. Hiilijalanjälki laskettiin kerätystä tiedosta Greenhouse Gas Protocol –standardin ohjeiden mukaisesti.
Toimeksiantajan toiminnasta aiheutuvaksi hiilijalanjäljeksi laskettiin 44 274 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä vastaa noin 4 300 suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Yrityksen käyttämien polttoaineiden ja energian päästöt ovat suhteessa pienet, noin 1,7 % kokonaisuudesta. Nämä päästöt ovat liikevaihtoon ja henkilöstöön suhteutettuna samaa suuruusluokkaa kuin monella vertailuyrityksellä. Suurimmat päästölähteet olivat hankinnat (84,7 % päästöistä) ja logistiikka (8,2 % päästöistä). Näihin päästöihin yritys voi vaikuttaa painottamalla ympäristötekijöitä toimittajavalinnassaan. Tavarantoimittajilta ja kuljetusyrityksiltä saatavan ympäristötiedon niukkuus kuitenkin vaikeuttaa toimittajavalintaa ja hiilijalanjäljen tarkkaa laskentaa.
Hiilijalanjäljen laskentaan tyypillisesti sisältyvät epätarkkuudet pyrittiin minimoimaan. Laskenta tulee toistumaan vuosittain yrityksen toimesta, joten työssä selvitettiin tavat laskennan ja käytettävän tietoaineiston laadun kehittämiseen. Työssä myös selvitettiin tavat saavuttaa hiilineutraalius yrityksen ydintoiminnassa. Yritys pystyy käyttämään työn tuloksia ja tarjottuja kehitysmetodeja hiilijalanjälkensä pienentämiseen, hiilineutraaliuden tavoitteluun, sekä ympäristöresurssiensa aiempaa tarkempaan kohdentamiseen.