Kuntoutujalle merkitykselliset tekijät IPS-toimintamallissa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Jeskanen, Emmi; Vähäsarja, Taija (2023)
Jeskanen, Emmi
Vähäsarja, Taija
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091025551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091025551
Tiivistelmä
Tämän kuntoutuksen ohjauksen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuntoutujan näkökulmasta, mikä merkitys IPS-toimintamallilla on kuntoutujalle ja hänen elämälleen. Tavoitteena oli saada kuntoutujan näkökulmasta tutkimustietoa, joka kannustaa ja madaltaa ammattilaisten kynnystä ottaa käyttöön IPS-toimintamalli. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli, mitkä tekijät vähentävät tai lisäävät työikäisen mielenterveyskuntoutujan motivaatiota IPS-toimintamalliin sitoutumisessa. Toisena tutkimuskysymyksenä oli, millaisia positiivisia vaikutuksia IPS-prosessi antaa työikäiselle mielenterveyskuntoutujalle.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto haettiin sähköisistä tietokannoista: ProQuest databases and e-book collections, CINAHL Ultimate (EBSCO), Medline ja PubMed. Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineistoksi valikoitui seitsemän kansainvälistä englanninkielistä tutkimusartikkelia. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääasiallisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita, jota täydennettiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulokset osoittivat jatkuvan joustavan ja yksilöllisen tuen olevan merkityksellistä kuntoutujille. Kuntoutujat kokivat myönteisen ilmapiirin ja työhönvalmentajan kannustuksen sekä tasavertaisen kohtelun lisäävän heidän motivaatiotaan. Tarve kuulua yhteiskuntaan lisäsi kuntoutujien motivaatiota palkkatyön saamisessa. Motivaatiota vähensi itsetunnon puute, tukien menetys sekä sairauden vuoksi leimautuminen. Toisen tutkimuskysymyksen tuloksista kuvautui IPS-prosessin myönteinen vaikutus kuntoutujien kaikkiin elämän osa-alueisiin. IPS-prosessi ja palkkatyö vahvisti kuntoutujan itsetuntoa sekä itseluottamusta.
Kirjallisuuskatsauksen tuottama tieto vahvistaa, että palkkatyö on merkityksellistä kuntoutujan hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Tärkeimpänä johtopäätöksenä todetaan, että IPS ei ole vain prosessi, vaan vaikuttaa kuntoutujan elämään kokonaisvaltaisesti itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistuessa. Palkkatyö edisti sosiaalista osallisuutta sekä yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta parantaen kuntoutujan elämänlaatua. Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat pitkäkestoista jatkuvaa joustavaa tukea, on tärkeää tietää, mitkä tekijät auttavat kuntoutujaa sitoutumaan ja motivoitumaan kuntoutumiseen. Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksia voivat hyödyntää ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät kuntoutuksen ohjaajat sekä muut ammattilaiset.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto haettiin sähköisistä tietokannoista: ProQuest databases and e-book collections, CINAHL Ultimate (EBSCO), Medline ja PubMed. Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineistoksi valikoitui seitsemän kansainvälistä englanninkielistä tutkimusartikkelia. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääasiallisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita, jota täydennettiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulokset osoittivat jatkuvan joustavan ja yksilöllisen tuen olevan merkityksellistä kuntoutujille. Kuntoutujat kokivat myönteisen ilmapiirin ja työhönvalmentajan kannustuksen sekä tasavertaisen kohtelun lisäävän heidän motivaatiotaan. Tarve kuulua yhteiskuntaan lisäsi kuntoutujien motivaatiota palkkatyön saamisessa. Motivaatiota vähensi itsetunnon puute, tukien menetys sekä sairauden vuoksi leimautuminen. Toisen tutkimuskysymyksen tuloksista kuvautui IPS-prosessin myönteinen vaikutus kuntoutujien kaikkiin elämän osa-alueisiin. IPS-prosessi ja palkkatyö vahvisti kuntoutujan itsetuntoa sekä itseluottamusta.
Kirjallisuuskatsauksen tuottama tieto vahvistaa, että palkkatyö on merkityksellistä kuntoutujan hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Tärkeimpänä johtopäätöksenä todetaan, että IPS ei ole vain prosessi, vaan vaikuttaa kuntoutujan elämään kokonaisvaltaisesti itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistuessa. Palkkatyö edisti sosiaalista osallisuutta sekä yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta parantaen kuntoutujan elämänlaatua. Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat pitkäkestoista jatkuvaa joustavaa tukea, on tärkeää tietää, mitkä tekijät auttavat kuntoutujaa sitoutumaan ja motivoitumaan kuntoutumiseen. Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksia voivat hyödyntää ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät kuntoutuksen ohjaajat sekä muut ammattilaiset.