Iäkkäitä perhehoitoasiakkaita heidän kotonaan hoitavien yli 65-vuotiaiden perhehoitajien motivaatio ja työssä jaksaminen
Ojanen, Terhi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091725896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091725896
Tiivistelmä
Etelä-Karjalan hyvinvointialue on panostanut iäkkäiden perhehoitoon vuodesta 2015, kun tuli mahdolliseksi antaa perhehoitoa iäkkäiden kotiin. Maakunnassa oli 2021 Suomen hyvinvointialueista eniten iäkkäitä asiakkaita kotiin annettavan perhehoidon piirissä. Etelä-Karjalassa on noin 50 aktiivista perhehoitajaa ja heistä yli 40 % on yli 65-vuotiaita.
Opinnäytteen tarkoituksena oli selvittää eläkeikäisten perhehoitajien haasteita ja tuen tarvetta sekä niitä syitä, jotka saivat heidät ryhtymään perhehoitajiksi. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla neljää 67–74-vuotiasta kiertävää perhehoitajaa.
Haastatellut henkilöt olivat aktiivisia ja eläkkeellä olo ei antanut heille tarpeeksi. He aloittivat perhehoitajina, koska etsivät mielekästä tekemistä. Vain yhdellä pääasiallinen syy oli saada lisätoimeentuloa. Eläkeikäiset perhehoitajat viihtyvät perhehoitajina erinomaisesti. Työ on mielekästä ja merkityksellistä ja siitä saa virikkeitä myös omaan elämään. Suurimmalla osalla haastatelluista
asiakkaita on vain muutama viikossa, joten työ ei rasita heitä.
Yli 65-vuotiailla perhehoitajilla on vähän tarvetta tukeen. He pyrkivät pärjäämään itsenäisesti ja elämänkokemus on opettanut heitä ratkaisemaan ongelmia. Jos ongelmia oli, ne liittyivät yleensä hankalaan asiakkaaseen tai asiakkaan omaiseen.
Toimeksiantosuhteinen perhehoito sopii hyvin yli 65-vuotiaille henkilöille, jotka saavat päätoimeentulonsa eläkkeestä. He voivat itse määritellä, kuinka paljon työtä tekevät ja tarvittaessa he voivat myös luopua asiakkaasta, jos tämä rasittaa heidän hyvinvointiaan liikaa.
Etelä-Karjalassa yli 65-vuotiaiden perhehoitajien osuus on merkittävä, ja koska suuri osa eläkeikäisistä tekee töitä vain vähän, on tärkeää rekrytoida uusia perhehoitajia. Siksi perhehoitajien rekrytointiin ja perhehoidon koordinointiin tulee varata riittävät resurssit. Rekrytointi edellyttää, että perhehoidosta tiedotetaan riittävästi.
Opinnäytteen tarkoituksena oli selvittää eläkeikäisten perhehoitajien haasteita ja tuen tarvetta sekä niitä syitä, jotka saivat heidät ryhtymään perhehoitajiksi. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla neljää 67–74-vuotiasta kiertävää perhehoitajaa.
Haastatellut henkilöt olivat aktiivisia ja eläkkeellä olo ei antanut heille tarpeeksi. He aloittivat perhehoitajina, koska etsivät mielekästä tekemistä. Vain yhdellä pääasiallinen syy oli saada lisätoimeentuloa. Eläkeikäiset perhehoitajat viihtyvät perhehoitajina erinomaisesti. Työ on mielekästä ja merkityksellistä ja siitä saa virikkeitä myös omaan elämään. Suurimmalla osalla haastatelluista
asiakkaita on vain muutama viikossa, joten työ ei rasita heitä.
Yli 65-vuotiailla perhehoitajilla on vähän tarvetta tukeen. He pyrkivät pärjäämään itsenäisesti ja elämänkokemus on opettanut heitä ratkaisemaan ongelmia. Jos ongelmia oli, ne liittyivät yleensä hankalaan asiakkaaseen tai asiakkaan omaiseen.
Toimeksiantosuhteinen perhehoito sopii hyvin yli 65-vuotiaille henkilöille, jotka saavat päätoimeentulonsa eläkkeestä. He voivat itse määritellä, kuinka paljon työtä tekevät ja tarvittaessa he voivat myös luopua asiakkaasta, jos tämä rasittaa heidän hyvinvointiaan liikaa.
Etelä-Karjalassa yli 65-vuotiaiden perhehoitajien osuus on merkittävä, ja koska suuri osa eläkeikäisistä tekee töitä vain vähän, on tärkeää rekrytoida uusia perhehoitajia. Siksi perhehoitajien rekrytointiin ja perhehoidon koordinointiin tulee varata riittävät resurssit. Rekrytointi edellyttää, että perhehoidosta tiedotetaan riittävästi.