Anonyymin rekrytoinnin käyttö esihenkilöiden keskuudessa

Abstract

Anonyymi rekrytointi on aiheena ajankohtainen ja sitä voidaan tutkia mahdollisuutena kohti yhdenvertaisempaa työnhakua. Anonyymista rekrytoinnista on olemassa jo aikaisempaa tutkimustietoa ja kirjallisuutta erityisesti syrjinnän ehkäisyn ja yhdenvertaisuuden varmistamisen näkökulmista. Anonyymin rekrytoinnin käytettävyydestä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tietoa ja laajempaa ymmärrystä. Henkilöstöhallinnon näkökulmasta anonyymin rekrytoinnin hyödynnettävyys voi olla erilainen kuin eri alojen esihenkilöiden, jolloin tällä tutkimuksella pyritään pääsemään syvemmälle anonyymin rekrytoinnin käyttäjien mielipiteisiin ja kokemuksiin.

Tutkimuksen pääongelmana tutkittiin sitä, miksi anonyymia rekrytointia ei käytetä laajemmin Riihimäen kaupungilla, vaikka siihen olisi suositus ja täydet mahdollisuudet. Pääongelmaa tutkittiin alaongelmien kautta, joiden tavoitteena oli vastata kysymyksiin esihenkilöiden asenteesta, rekrytoinnin prosessin toimivuudesta sekä henkilöstöhallinnon tuesta monimuotoisiin rekrytointikäytäntöihin. Tutkimus eteni tapaustutkimuksen mukaisesti. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus tutkimusintressin mukaan, sillä tavoitteena oli syventää ymmärrystä anonyymista rekrytoinnista esihenkilöiden keskuudessa. Tutkimusaineistoa kerättiin määrällisin menetelmin kyselytutkimuksella, sillä helposti saavutettavalla kyselyllä haluttiin mahdollistaa koko kohdeperusjoukon, Riihimäen kaupungin esihenkilöiden, tavoitettavuus. Tutkimus toteutettiin kevään 2023 aikana huhti- ja toukokuussa, ja työ viimeisteltiin elokuussa 2023.

Tutkimuksen tuloksien mukaan anonyymin rekrytoinnin kapea käyttöönotto johtui niin asenteisiin liittyvistä ongelmista kuin anonyymin rekrytoinnin prosessin ongelmista. Tutkimuksen tuloksissa saatiin myös selville esihenkilöiden kapea käsitys monimuotoisuudesta ja syrjinnästä, jotka nähdään lähinnä sukupuolien välisenä tasa-arvona tai etniseen taustaan liittyvänä tasa-arvona. Tähän liittyen tutkimuksessa nousi vahvasti esille esimerkki, jossa kunta-ala nähdään pääsääntöisesti naisvaltaisena alana, jolloin anonyymia rekrytointia ei nähdä tuottamassa lisäarvoa rekrytointiprosessiin. Tutkimuksen tuloksissa nostettiin esiin erityisesti rekrytoijien asenteiden vaikutus anonyymissa rekrytointiprosessissa ja henkilöstöhallinnon antaman tuen merkitys monimuotoiseen rekrytointiprosessiin. Kouluttamalla esihenkilöitä monimuotoisen rekrytoinnin eri aiheista, kuten syrjinnästä, tiedostamattomista ennakkoluuloista ja stereotypioista, yhdenvertaisuudesta strategisena päätöksenä tai anonyymista rekrytointiprosessista, voitaisiin myös anonyymia rekrytointia käyttää laajemmin esihenkilöiden keskuudessa.