Ikäsyrjintä työelämässä: miten ikäsyrjintä näkyy yli 50-vuotiaiden työelämässä?
Ylitalo, Anne (2023)
Ylitalo, Anne
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091926023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091926023
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin ikäsyrjintää työelämässä, sen ilmenemismuotoja niin työpaikalla kuin työnhakuprosessissa. Kohderyhmänä olivat pääasiassa yli 50-vuotiaat henkilöt. Idea lähti liikkeelle omasta LinkedIn päivityksestä, joka liittyi aiheeseen ja keräsi paljon huomiota. Aiheesta puhutaan paljon, mutta silti sen juurisyihin on vaikea päästä käsiksi. Ongelma on, että ikäsyrjintä on laissa kielletty, mutta sitä on vaikea näyttää toteen. Se perustuu myös usein yksilön omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin.
Tutkimus toteutettiin julkisena kyselytutkimuksena, joka jaettiin somessa. Kysely toteutettiin Webropol-sovelluksella ja vastaukset käsiteltiin anonyymisti. Vastauksia saatiin yhteensä 170. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen, mutta se sisälsi myös määrällisiä piirteitä. Suurin osa kysymyksistä oli avoimia, mutta se sisälsi myös suljettuja kysymyksiä, jotka käsiteltiin kvantitatiivisen menetelmän mukaan. Tavoitteena oli saada tietoa, miten ja millaisissa tilanteissa ikään liittyvää syrjintää tapahtuu ja miten se ilmenee. Tarkoituksena oli myös kartoittaa ikään liittyviä ennakkoluuloja ja ratkaisuja niiden karsimiseksi työelämässä.
Teoriaosuudessa käytiin läpi keskeisiä tutkimuksia, artikkeleita sekä kirjallisuutta. Ne tukivat kyselyssä saatuja vastauksia ja kokemuksia ikäsyrjinnästä.
Tuloksista kävi ilmi, että yli 50-vuotiaat kokevat mm. arvostuksen puutetta ja törmäävät toistuvasti ennakkoluuloihin. Näitä olivat mm. kova palkkataso, muutosvastaisuus, fyysinen kunto ja tehokkuus sekä uusien asioiden omaksuminen riittävän nopeasti. Ikäsyrjintä tuli esille voimakkaimmin rekrytointitilanteissa; jo työhaastatteluun saakka pääseminen on kovan työn takana. Työpaikoilla ikäsyrjintä näkyy mm. osaamisen vähättelynä ja koulutusmahdollisuuksien vähyytenä. Muutosneuvotteluissa ikääntyneitä irtisanotaan herkemmin kuin nuorempia kollegoita.
Tutkimus osoitti sen, että yli 50-vuotiaden ikäsyrjintä niin työpaikoilla kuin työelämässä on totta ja ongelmaan kaivattaisiin käytännön ratkaisuja. Kyse on ennen kaikkea asenteista ja ennakkoluuloista, joita pitäisi muuttaa. Se rajoittaa paitsi yksilöiden mahdollisuuksia työllistyä ja edetä urallaan ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen.
Tutkimus toteutettiin julkisena kyselytutkimuksena, joka jaettiin somessa. Kysely toteutettiin Webropol-sovelluksella ja vastaukset käsiteltiin anonyymisti. Vastauksia saatiin yhteensä 170. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen, mutta se sisälsi myös määrällisiä piirteitä. Suurin osa kysymyksistä oli avoimia, mutta se sisälsi myös suljettuja kysymyksiä, jotka käsiteltiin kvantitatiivisen menetelmän mukaan. Tavoitteena oli saada tietoa, miten ja millaisissa tilanteissa ikään liittyvää syrjintää tapahtuu ja miten se ilmenee. Tarkoituksena oli myös kartoittaa ikään liittyviä ennakkoluuloja ja ratkaisuja niiden karsimiseksi työelämässä.
Teoriaosuudessa käytiin läpi keskeisiä tutkimuksia, artikkeleita sekä kirjallisuutta. Ne tukivat kyselyssä saatuja vastauksia ja kokemuksia ikäsyrjinnästä.
Tuloksista kävi ilmi, että yli 50-vuotiaat kokevat mm. arvostuksen puutetta ja törmäävät toistuvasti ennakkoluuloihin. Näitä olivat mm. kova palkkataso, muutosvastaisuus, fyysinen kunto ja tehokkuus sekä uusien asioiden omaksuminen riittävän nopeasti. Ikäsyrjintä tuli esille voimakkaimmin rekrytointitilanteissa; jo työhaastatteluun saakka pääseminen on kovan työn takana. Työpaikoilla ikäsyrjintä näkyy mm. osaamisen vähättelynä ja koulutusmahdollisuuksien vähyytenä. Muutosneuvotteluissa ikääntyneitä irtisanotaan herkemmin kuin nuorempia kollegoita.
Tutkimus osoitti sen, että yli 50-vuotiaden ikäsyrjintä niin työpaikoilla kuin työelämässä on totta ja ongelmaan kaivattaisiin käytännön ratkaisuja. Kyse on ennen kaikkea asenteista ja ennakkoluuloista, joita pitäisi muuttaa. Se rajoittaa paitsi yksilöiden mahdollisuuksia työllistyä ja edetä urallaan ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen.