Palautetietoinen työskentely osana Toivo-palvelun asiakasprosesseja: fit-mittarin käyttöönotto ja hyödynnettävyys ohjaajien näkökulmasta
Söderblom, Ville (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092026105
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092026105
Tiivistelmä
Opinnäytteen toteuttamisorganisaationa oli Helsingin kaupungin lapsi- ja perhesosiaalityön lastensuojelupalveluiden Toivo-yksikön Toivo-palvelut. Tehtävänä oli kuvata ja analysoida palautetietoisen työskentelyn (Feedback informed treatment eli FIT) käyttöönottoa ohjaajien asiakastyössä Toivo-palvelussa sekä ensivaiheen käyttö- ja hyödynnettävyyskokemuksia ohjaajien näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) millaisen prosessin kautta FIT-mittari on otettu ohjaajien käyttöön, 2) miten ohjaajat ovat käyttäneet FIT-mittaria omissa asiakasprosesseissaan ja 3) miten ohjaajat arvioivat FIT-mittarin hyödynnettävyyttä omassa työssään. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella ryhmämuotoisella Toivo-ohjaajien teemahaastattelulla ja taustoittavalla esihenkilön yksilö-haastattelulla. Aineisto analysoitiin laadullista teema-analyysia ja SWOT-analyysikehikkoa hyödyntäen.
Opinnäytteen teoriapohja rakentui asiakasosallisuutta, palautetietoista lastensuojelua, FIT-mittaria ja sen käyttöönoton prosessikuvausta sekä lasten-suojelun kehittämistä ja vaikuttavuutta koskevista keskusteluista.
Ryhmähaastattelujen mukaan FIT-mittarin jalkauttamista osaksi ohjaajatyötä ei ollut toteutettu riittävän järjestelmällisesti eikä johdonmukaisesti. Perehdytystä ja koulutusta tarvitaankin lisää. FIT-mittari on kuitenkin osa asiakastyötä ja siksi sen käytöstä syntyvän tiedon analysoinnin osaamisen vahvistamiseen tulee jatkossa panostaa. FIT-mittarilla nähtiin olevan monia mahdollisuuksia, joskaan kaikkiin tilanteisiin se ei ohjaajien mukaan välttämättä sovi. Siitä on paljon hyötyä asiakastyöskentelyn suunnan tarkastelussa. Mittarin arvo on keskeisesti siinä, että asiakaskohtaamisesta ja siihen liittyvästä asiakaskokemuksesta jää muutakin tietoa kuin työntekijän oma tulkinta.
Opinnäytteessä keskityttiin yleisesti ohjaajien näkemyksiin FIT-mittarin käyttöönotosta ja hyödynnettävyydestä, mutta tärkeää olisi tutkia myös asiakas-kohtaista vaikuttavuutta ja mittarin käyttöä esimerkiksi työskentelyn suunnan muuttajana asiakaskohtaisessa työskentelyssä. Asiakkaiden näkemysten ja kokemusten tarkastelu olisi myös tärkeää. Miten nuoret ja heidän läheisensä ovat kokeneet mittarin käyttämisen ja sen hyödyllisyyden.
Opinnäytteen teoriapohja rakentui asiakasosallisuutta, palautetietoista lastensuojelua, FIT-mittaria ja sen käyttöönoton prosessikuvausta sekä lasten-suojelun kehittämistä ja vaikuttavuutta koskevista keskusteluista.
Ryhmähaastattelujen mukaan FIT-mittarin jalkauttamista osaksi ohjaajatyötä ei ollut toteutettu riittävän järjestelmällisesti eikä johdonmukaisesti. Perehdytystä ja koulutusta tarvitaankin lisää. FIT-mittari on kuitenkin osa asiakastyötä ja siksi sen käytöstä syntyvän tiedon analysoinnin osaamisen vahvistamiseen tulee jatkossa panostaa. FIT-mittarilla nähtiin olevan monia mahdollisuuksia, joskaan kaikkiin tilanteisiin se ei ohjaajien mukaan välttämättä sovi. Siitä on paljon hyötyä asiakastyöskentelyn suunnan tarkastelussa. Mittarin arvo on keskeisesti siinä, että asiakaskohtaamisesta ja siihen liittyvästä asiakaskokemuksesta jää muutakin tietoa kuin työntekijän oma tulkinta.
Opinnäytteessä keskityttiin yleisesti ohjaajien näkemyksiin FIT-mittarin käyttöönotosta ja hyödynnettävyydestä, mutta tärkeää olisi tutkia myös asiakas-kohtaista vaikuttavuutta ja mittarin käyttöä esimerkiksi työskentelyn suunnan muuttajana asiakaskohtaisessa työskentelyssä. Asiakkaiden näkemysten ja kokemusten tarkastelu olisi myös tärkeää. Miten nuoret ja heidän läheisensä ovat kokeneet mittarin käyttämisen ja sen hyödyllisyyden.