Työhyvinvointi sosiaali-ja terveysalalla : Kysely hoitohenkilökunnalle
Laitila, Hanna; Kuusisto, Sanna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092126164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092126164
Tiivistelmä
Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet, jonka vuoksi työhyvinvoinnin merkitys on korostunut. Sosiaali- ja terveysalan töissä työn kohteena ovat ihmiset, joiden terveyttä ja hyvinvointia työntekijät turvaavat ja edistävät. Näin ollen työntekijöiden hyvinvointi on tärkeää myös asiakkaiden ja potilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvoiva työntekijä pystyy tarjoamaan hyvää hoivaa ja laadukkaita palveluja.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, miten työhyvinvointi koetaan sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan mahdollisesti myöhemmin hyödyntää sosiaali- ja terveysalan erilaisissa työhyvinvoinnin kehittämisprosesseissa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin opinnäytetyötä varten kehitetyn sähköisen kyselyn vastauksista. Opinnäytetyön kohderyhmä koostui kahden yhteistyöorganisaation hoitohenkilökunnasta. Kohderyhmän henkilöiden ammattinimikkeitä olivat sairaanhoitaja, lähihoitaja, perushoitaja tai hoiva-avustaja. Kohderyhmässä oli yhteensä 70 henkilöä, joista kyselyyn vastasi 41 henkilöä. Kohderyhmän ikähaarukka oli 18–65 vuotta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Laadulliselle tutkimukselle ominaisesti opinnäytetyössä selvitettiin ihmisten subjektiivisia kokemuksia ja näkemyksiä tutkittavasta ilmiöstä. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin ja kuvailevan tilastoanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitohenkilökunta koki työhyvinvointiinsa edistävästi vaikuttaviksi tekijöiksi asukkaat ja työkaverit, työnkierron mahdollisuuden sekä mahdollisuuden vaikuttaa työpäivien sisältöön. Lisäksi huumorin, oman aktiivisuuden, perheen ja ystävien sekä terveellisten elämäntapojen koettiin edistävän työhyvinvointia. Tulosten mukaan hoitohenkilökunta koki työhyvinvointiaan heikentäviksi tekijöiksi työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden, kiireen, epäselvät ohjeistukset ja vastuualueet, työkykyä ylläpitävän toiminnan vähäisyyden, tiedon kulun heikkouden, yhden päivän vapaat sekä toimimattoman yhteistyön. Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että sosiaali- ja terveysalan hoitotyöntekijät ovat kokeneet työhyvinvointinsa viimeisen vuoden aikana keskimäärin hyväksi. Huolestuttavaa tuloksissa oli, että hieman yli puolet kyselyyn vastanneista hoitotyöntekijöistä oli harkinnut alanvaihtoa viimeisen vuoden aikana. Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että positiivisella, avoimella ja kannustavalla työyhteisöllä sekä toimivalla työpaikkakulttuurilla on merkittävä vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin sosiaali- ja terveysalalla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, miten työhyvinvointi koetaan sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan mahdollisesti myöhemmin hyödyntää sosiaali- ja terveysalan erilaisissa työhyvinvoinnin kehittämisprosesseissa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin opinnäytetyötä varten kehitetyn sähköisen kyselyn vastauksista. Opinnäytetyön kohderyhmä koostui kahden yhteistyöorganisaation hoitohenkilökunnasta. Kohderyhmän henkilöiden ammattinimikkeitä olivat sairaanhoitaja, lähihoitaja, perushoitaja tai hoiva-avustaja. Kohderyhmässä oli yhteensä 70 henkilöä, joista kyselyyn vastasi 41 henkilöä. Kohderyhmän ikähaarukka oli 18–65 vuotta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Laadulliselle tutkimukselle ominaisesti opinnäytetyössä selvitettiin ihmisten subjektiivisia kokemuksia ja näkemyksiä tutkittavasta ilmiöstä. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin ja kuvailevan tilastoanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitohenkilökunta koki työhyvinvointiinsa edistävästi vaikuttaviksi tekijöiksi asukkaat ja työkaverit, työnkierron mahdollisuuden sekä mahdollisuuden vaikuttaa työpäivien sisältöön. Lisäksi huumorin, oman aktiivisuuden, perheen ja ystävien sekä terveellisten elämäntapojen koettiin edistävän työhyvinvointia. Tulosten mukaan hoitohenkilökunta koki työhyvinvointiaan heikentäviksi tekijöiksi työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden, kiireen, epäselvät ohjeistukset ja vastuualueet, työkykyä ylläpitävän toiminnan vähäisyyden, tiedon kulun heikkouden, yhden päivän vapaat sekä toimimattoman yhteistyön. Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että sosiaali- ja terveysalan hoitotyöntekijät ovat kokeneet työhyvinvointinsa viimeisen vuoden aikana keskimäärin hyväksi. Huolestuttavaa tuloksissa oli, että hieman yli puolet kyselyyn vastanneista hoitotyöntekijöistä oli harkinnut alanvaihtoa viimeisen vuoden aikana. Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että positiivisella, avoimella ja kannustavalla työyhteisöllä sekä toimivalla työpaikkakulttuurilla on merkittävä vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin sosiaali- ja terveysalalla.