Kulttuuria yli sukupolvien: Monialaisen kulttuurihyvinvoinnin yhteistyön toimintamalli
Kuhlman, Noora (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092326235
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092326235
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut kehittää Lohjan kaupungille monialaisen kulttuurihyvinvoinnin yhteistyön toimintamalli. Tämän kehittämistyön kohderyhmänä olivat ensisijaisesti varhaiskasvatuksessa olevat lapset, sekä ikääntyneiden palveluiden asiakkaat.
Monialaisen kulttuurihyvinvoinnin toimintamallissa pääsääntöisenä tavoitteena hyödyntää kulttuuriosaajaa tuottamassa varhaiskasvatuksen sektorin ja ikään-tyvien palveluiden sektorin yhteistä toimintaa. Toiminnalla vahvistettaisiin sukupolvien välistä yhteistyötä sekä yhdistettäisiin varsinkin taloudellisia resursseja ja hyödynnettäisiin monialaista osaamista.
Palvelumuotoilulla osallistettiin sekä varhaiskasvatuksen että ikääntyvien palveluiden yksiköiden työntekijöitä. Prosessissa hyödynnettiin esitutkimuksessa kyselyä Lohjan kaupungin yksiköissä järjestettävästä yhteistoiminnasta. Vastausten perusteella valikoitiin kaksi yhteistyökumppaniparia, joille järjestettiin yhteinen konsertti. Konsertin sisällöstä vastasi musiikkipedagogi Kristiina Laiho bändeineen, ja hän toimi prosessin kulttuuriosaajana. Konsertteihin haettiin ja saatiin rahoitus Petter och Margit Forrströms stiftelse -säätiöltä. Konserttien jälkeen oli työpajaosuus, johon käytettiin digitaalista aikaan sitoutumatonta Padlet-alustaa. Työpajan tarkoituksena oli osallistaa konserteissa olleita yhteistyöpareja toimintamallin suunnitteluun. Prosessin tuotoksena syntyi kaksi eri toimintamalliehdotusta.
Prosessissa tuli esiin, että Lohjalla on varhaiskasvatuksen ja ikääntyvien palveluiden välistä toimintaa niissä yksiköissä, jotka välimatkojen kannalta on helposti järjestettävissä. Sukupolvien välinen yhteistyötoiminta koetaan tärkeäksi iloa tuottavaksi toiminnaksi, mutta osaltaan se myös sisältää haasteita niin aikataulujen yhteensovittamissa kuin henkilöstöresurssien puolesta. Suurimpana haasteena ovat taloudelliset resurssit. Yhteistoiminnan sisällöstä on vastannut useimmiten varhaiskasvatuksen henkilöstö, eikä kulttuuriosaajia juurikaan ole käytetty toiminnassa. Työpajoissa nostettiin esille, että tarvetta olisi enemmän kulttuuriosaajan tuottamalle toiminnalle. Lisäksi Lohjan kulttuurisektorin roolia haluttiin näkyvämmäksi muiden sektoreiden toiminnassa. Opinnäytetyön tulokset heijastelivat hyvin muiden vastaavien tutkimusten tuloksia.
Asiasanat: kulttuurihyvinvointi, palvelumuotoilu, toimintamalli, sukupolvi, monialaisuus, kulttuuriosaaja The objective of the thesis was to develop a multidisciplinary cultural well-being cooperation model for City of Lohja. Target groups of this work was primaly the children in early education and clients in services for the elderly.
In the operating model of multidisciplinary cultural well-being, the main objective is to utilize a cultural expert to produce joint activities between the early childhood education sector and the aging services sector. The activities would strengthen intergenerational cooperation, combine financial resources and make use of multidisciplinary know-how.
Service design involved employees from both early childhood education and aging service units. In the pre-study, the process utilized a questionnaire about cooperation organized in the units of the City of Lohja. Based on the responses, two partners were selected for a joint concert. Music pedagogue Kristiina Laiho and her band were responsible for the content of the concert and acted as a cultural expert in the process. The concerts were applied for and funded by the Petter ja Margit Forsström Foundation. After the concerts, a workshop using a digital Padlet platform was organized. The purpose of the workshop was to involve the partners in the concerts in the planning of the operating model. The output of the process resulted in two different proposals for operating models.
In the process, it emerged that Lohja has activities between early childhood education and ageing services in those units that are easily arranged from the point of view of distances. Intergenerational collaboration is seen as an important joy-giving activity, but it also involves challenges in terms of both scheduling and human resources. The biggest challenge is financial resources. The content of the co-operation has mostly been the responsibility of early childhood education staff, and few cultural experts have been used in the activities. The workshops highlighted that there would be more need for activities produced by a cultural expert. In addition, the role of the Lohja cultural sector could be bigger in the activities of other sectors. The results of the thesis reflected well the results of other similar studies.
Keywords: cultural well-being, service design, operating model, generation, multidisciplinary, cultural expert
Monialaisen kulttuurihyvinvoinnin toimintamallissa pääsääntöisenä tavoitteena hyödyntää kulttuuriosaajaa tuottamassa varhaiskasvatuksen sektorin ja ikään-tyvien palveluiden sektorin yhteistä toimintaa. Toiminnalla vahvistettaisiin sukupolvien välistä yhteistyötä sekä yhdistettäisiin varsinkin taloudellisia resursseja ja hyödynnettäisiin monialaista osaamista.
Palvelumuotoilulla osallistettiin sekä varhaiskasvatuksen että ikääntyvien palveluiden yksiköiden työntekijöitä. Prosessissa hyödynnettiin esitutkimuksessa kyselyä Lohjan kaupungin yksiköissä järjestettävästä yhteistoiminnasta. Vastausten perusteella valikoitiin kaksi yhteistyökumppaniparia, joille järjestettiin yhteinen konsertti. Konsertin sisällöstä vastasi musiikkipedagogi Kristiina Laiho bändeineen, ja hän toimi prosessin kulttuuriosaajana. Konsertteihin haettiin ja saatiin rahoitus Petter och Margit Forrströms stiftelse -säätiöltä. Konserttien jälkeen oli työpajaosuus, johon käytettiin digitaalista aikaan sitoutumatonta Padlet-alustaa. Työpajan tarkoituksena oli osallistaa konserteissa olleita yhteistyöpareja toimintamallin suunnitteluun. Prosessin tuotoksena syntyi kaksi eri toimintamalliehdotusta.
Prosessissa tuli esiin, että Lohjalla on varhaiskasvatuksen ja ikääntyvien palveluiden välistä toimintaa niissä yksiköissä, jotka välimatkojen kannalta on helposti järjestettävissä. Sukupolvien välinen yhteistyötoiminta koetaan tärkeäksi iloa tuottavaksi toiminnaksi, mutta osaltaan se myös sisältää haasteita niin aikataulujen yhteensovittamissa kuin henkilöstöresurssien puolesta. Suurimpana haasteena ovat taloudelliset resurssit. Yhteistoiminnan sisällöstä on vastannut useimmiten varhaiskasvatuksen henkilöstö, eikä kulttuuriosaajia juurikaan ole käytetty toiminnassa. Työpajoissa nostettiin esille, että tarvetta olisi enemmän kulttuuriosaajan tuottamalle toiminnalle. Lisäksi Lohjan kulttuurisektorin roolia haluttiin näkyvämmäksi muiden sektoreiden toiminnassa. Opinnäytetyön tulokset heijastelivat hyvin muiden vastaavien tutkimusten tuloksia.
Asiasanat: kulttuurihyvinvointi, palvelumuotoilu, toimintamalli, sukupolvi, monialaisuus, kulttuuriosaaja
In the operating model of multidisciplinary cultural well-being, the main objective is to utilize a cultural expert to produce joint activities between the early childhood education sector and the aging services sector. The activities would strengthen intergenerational cooperation, combine financial resources and make use of multidisciplinary know-how.
Service design involved employees from both early childhood education and aging service units. In the pre-study, the process utilized a questionnaire about cooperation organized in the units of the City of Lohja. Based on the responses, two partners were selected for a joint concert. Music pedagogue Kristiina Laiho and her band were responsible for the content of the concert and acted as a cultural expert in the process. The concerts were applied for and funded by the Petter ja Margit Forsström Foundation. After the concerts, a workshop using a digital Padlet platform was organized. The purpose of the workshop was to involve the partners in the concerts in the planning of the operating model. The output of the process resulted in two different proposals for operating models.
In the process, it emerged that Lohja has activities between early childhood education and ageing services in those units that are easily arranged from the point of view of distances. Intergenerational collaboration is seen as an important joy-giving activity, but it also involves challenges in terms of both scheduling and human resources. The biggest challenge is financial resources. The content of the co-operation has mostly been the responsibility of early childhood education staff, and few cultural experts have been used in the activities. The workshops highlighted that there would be more need for activities produced by a cultural expert. In addition, the role of the Lohja cultural sector could be bigger in the activities of other sectors. The results of the thesis reflected well the results of other similar studies.
Keywords: cultural well-being, service design, operating model, generation, multidisciplinary, cultural expert