Talousosaamisen puheeksi ottaminen lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiden kanssa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lastensuojelun jälkihuollon nuorten mielipiteitä ja käsityksiä siitä, millaista talousosaamisen edistäminen on lastensuojelun sijaishuollossa ja jälkihuollossa. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli selvittää, mitkä asiat helpottaisivat talousosaamisen puheeksi ottamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nuorten mielipiteiden ja käsitysten pohjalta työskentelytapoja talousosaamisen puheeksi ottamisen tueksi, samalla edistäen nuorten osallisuutta. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös muodostaa yleiskatsaus siitä, millaista tukea ja neuvontaa lastensuojelun sijaishuollossa on ennen jälkihuoltoon siirtymistä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin esitietolomakkeen pohjalta strukturoitua teemahaastattelua sekä kyselyä. Tutkimuksessa litteroitu aineisto on analysoitu sisällönanalyysin tavoin. Tutkimus tehtiin yhteistyössä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:n kanssa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lastensuojelun jälkihuollon nuoret kokevat talousasioiden puheeksi ottamisen haasteeksi työntekijän ja asiakkaan välisen luottamussuhteen vajanaisuuden tai puutteellisuuden. Nuoret nostavat esiin myös rahan pyytämiseen liittyvän häpeän sekä yhteydenpidon katkonaisuuden. Tutkimus osoittaa, että puheeksi ottamista helpottaisi lastensuojelun jälkihuollon nuorten mielestä luottamuksen osoittaminen sekä työntekijän ja asiakkaan välinen avoin ilmapiiri ja selkeä kommunikaatio. Nuoret toivovat, että työntekijät kysyisivät suoraan taloustilanteesta eivätkä tekisi oletuksia esimerkiksi mielenterveyshaasteiden takia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että talousosaamisen edistämiseen kaivataan ohjeita ja opastusta, jotta nuoret voivat opetella turvallisesti itsenäistymistä ja taloudenhallintaa.

The research was conducted using the qualitative research method. The data collection methods included structured interviews and surveys that were based on pre-existing questionnaires. The transcribed data from the study was analyzed using content analysis. The research was conducted in collaboration with child protection development, Pesäpuu Ry.

The results of the research showed that the after-care clients in child protection find it challenging to bring up financial matters due to the issues related to trust between the worker and the client. The youth who participated in the research also highlighted feelings of shame associated with asking for money and difficulties caused by irregular communication. The research also showed that having a conversation about financial matters could be made easier by building better trust and having an open and clearer conversation between the customer and the client. The youth also wished that workers could directly ask about their financial situation and not make assumptions based on, for example, mental health challenges. The results of the research indicated that promoting financial literacy required instructions and guidance so that the youth could safely learn how to become independent and manage their finances.