Biojalostamoiden lopputuotteiden ekotoksisuus

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin tutkimustyönä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää biojalostamoiden raaka-aineiden ja prosessin vaikutusta lopputuotteen ominaisuuksiin ja ekotoksisuuteen. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin biojalostamoiden lopputuotteiden ekotoksisuutta Aliivibrio fischeri -kineettisellä toksisuusmenetelmällä, ammoniumia ja kokonaistyppeä pikakyveteillä käyttäen spektrofotometriä sekä kokonaistypen määritys käyttäen Kjeldahl-menetelmää. Näytteet otettiin kolmelta eri biojalostamolta, joissa käytettiin raaka-aineina muun muassa maatalouden ja teollisuuden sivuainevirtoja, jätevesilietettä, biojätettä, lehmänlantaa, kananlantaa ja rehua.

Mädätteellä ja biojätereaktorin nestejakeella oli pienimmät EC50-arvot, jotka tarkoittavat erittäin toksista tulosta. Kuivatyppipitoisuudet olivat mädätteellä ja nestejakeella korkeimmat. Nestejae sisältää paljon ravinteita, etenkin typpeä, joten tämä selittää myös korkean liukoisen typen tuloksen nestejakeella. Reaktori 1 ja 2, joiden syötteenä oli maatalouden sivuainevirrat, EC50-arvot olivat myös alle 10 %, mikä tarkoittaa toksista. Biojätereaktorin mädätteen kuivajakeella oli korkein EC50-arvo, joka ei ole niin toksista. Kuivajakeen kuivatyppiosuus oli myös matalin.

Kineettinen toksisuustesti ei pelkästään riitä kertomaan näytteen toksisuutta, vaan suositeltavaa olisi käyttää sitä muiden testien kanssa. Esimerkiksi mädätteiden käyttäminen kasvatuskokeissa kasvulannoitteena olisi hyvä vaihtoehto. Myös eri syötemateriaalien mädätteiden toksisuutta olisi hyvä tutkia, kuten sian- tai kalanlanta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin TKI toiminta saa tästä opinnäytetyöstä materiaalia mahdollisia uusia ekotoksisuustestejä varten, sekä lisätietoa mädätteiden ekotoksisuudesta.