Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakasohjaajien koulutustarpeiden kartoitus
Kivikari, Seija (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100226725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100226725
Tiivistelmä
Asiakasohjaus on yksi vanhustyön keskeisistä asiantuntijatehtävistä. Asiakasohjaajan osaamisvaatimuksiin kuuluu esimerkiksi asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämistä tukevien palveluiden hyvä tuntemus sekä asiakkaan kuuleminen ja rinnalla kulkeminen. Asiakasohjaajan täytyy myös huomioida kustannustehokkuus ja palveluiden tasavertaiset myöntämisperusteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakasohjaajien koulutustarpeita. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Kyselyssä oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2023 Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakasohjaajille. Vastaajia oli 36 eli 50 prosenttia alueen asiakasohjaajista.
Tulosten mukaan eniten koulutustarvetta koettiin oikeusturvakeinoissa ohjaamisessa, asiakasmaksujen alentamisessa, lakien ja asetusten tuntemisessa sekä arvonlisättömien palveluiden tuntemisessa. Osaamisen vahvuuksiksi raportoitiin muun muassa asioiden saattaminen loppuun, palvelutarpeen arviointi, ratkaisukeskeinen työtapa sekä asiakassuunnitelman teko. Kiinnostavaa oli, että sosiaali- ja terveysalalla lyhyemmän ajan työskennelleet kokivat vähemmän tarvetta täydennyskoulutukselle kuin alalla pidempään työskennelleisiin. Varsinaisessa asiakasohjaajan tehtävässä pidempään toimineet kokivat puolestaan vähäisempää koulutustarvetta kuin tehtävässä alle kaksi vuotta toimineet.
Asiakasohjaustyön vakiinnuttua Pirkanmaalla on osaaminen vuosien mittaan vahvistunut. Koulutustarvetta on kuitenkin paljon sosiaali- ja terveysalan jatkuvasti muuttuessa sekä työntekijöiden vaihtuessa. Tuloksista toivon olevan hyötyä sekä asiakasohjaajille oman osaamisensa vahvistamiseksi että heidän esihenkilöilleen koulutuksien suunnittelussa ja asiakasohjaustyön kehittämisessä.
Tulosten mukaan eniten koulutustarvetta koettiin oikeusturvakeinoissa ohjaamisessa, asiakasmaksujen alentamisessa, lakien ja asetusten tuntemisessa sekä arvonlisättömien palveluiden tuntemisessa. Osaamisen vahvuuksiksi raportoitiin muun muassa asioiden saattaminen loppuun, palvelutarpeen arviointi, ratkaisukeskeinen työtapa sekä asiakassuunnitelman teko. Kiinnostavaa oli, että sosiaali- ja terveysalalla lyhyemmän ajan työskennelleet kokivat vähemmän tarvetta täydennyskoulutukselle kuin alalla pidempään työskennelleisiin. Varsinaisessa asiakasohjaajan tehtävässä pidempään toimineet kokivat puolestaan vähäisempää koulutustarvetta kuin tehtävässä alle kaksi vuotta toimineet.
Asiakasohjaustyön vakiinnuttua Pirkanmaalla on osaaminen vuosien mittaan vahvistunut. Koulutustarvetta on kuitenkin paljon sosiaali- ja terveysalan jatkuvasti muuttuessa sekä työntekijöiden vaihtuessa. Tuloksista toivon olevan hyötyä sekä asiakasohjaajille oman osaamisensa vahvistamiseksi että heidän esihenkilöilleen koulutuksien suunnittelussa ja asiakasohjaustyön kehittämisessä.