Minkälaisia työpaikkailmoituksia 20-30-vuotiaat työnhakijat arvostavat?
Juutilainen, Siiri (2023)
Juutilainen, Siiri
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100226727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100226727
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää verkkokyselyn avulla, minkälaisia työpaikkailmoituksia 20–30-vuotiaat työnhakijat arvostavat. Kohderyhmään kuului kaikki kyselyyn vastanneet henkilöt eli 20–30-vuotiaat työnhakijat. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin anonyyminä verkkokyselynä 29.5.-4.6.2023 välisenä aikana. Tutkimuksessa haluttiin selvittää vastaus tutkimuskysymykseen alaongelmien avulla.
Tästä tutkimuksesta voi hyötyä mahdollisesti moni rekrytoija. Tutkimus osoittaa kyseisen kohderyhmän tietyn vaatimustason työpaikkailmoitukselle, mikä helpottaa rekrytoijan työtä huomattavan paljon. Kohderyhmä on tulevaisuuden työnhakijoita, jonka vuoksi työpaikkailmoituksia on suotavaa luoda heidän vaatimustasonsa mukaisesti. Näin voitetaan työnhakijoiden arvostus rekrytoivan yrityksen puolelle.
Tutkimustulos osoittaa, että kohderyhmä arvostaa selkeää, hyvin jäsenneltyä ja väliotsikoitua työpaikkailmoitusta, jossa on käytettyä työtä havainnollistavia kuvia ja mielellään myös värejä. Työpaikkailmoitus tulee jakaa työnhakupalvelussa, sosiaalisessa mediassa tai TE-palveluiden kautta. Tärkeimmiksi asioiksi sisällön kannalta on mainita ilmoituksessa työaika, tarkka kuvaus työtehtävästä, kuvaus työnantajasta sekä työpaikan osoite. Lisäksi rekrytointiprosessin kuvaus olisi hyvä sisältyä työpaikkailmoitukseen. Hakemuksen jättämiseen toivottiin yhtä yksinkertaista tapaa, joka olisi tehokas; hakija voisi jättää itse luomansa ansioluettelon sekä hakemuskirjeen ilman rekrytointiportaaliin rekisteröitymistä.
Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta sekä empiirisestä osuudesta. Teoreettinen osio käsittelee rekrytointiin käytettäviä kanavia, työpaikkailmoituksen visuaalisuutta ja sisältöä sekä tapaa jättää työhakemus. Empiirisessä osiossa kuvataan tutkimusmenetelmää ja sen toteuttamista sekä avataan kyselystä saatuja tuloksia havainnollistavin taulukoin ja kuvin.
Pohdinnassa käsitellään tutkimuksen tuloksia, tutkimuksen luotettavuutta sekä eettistä näkökulmaa. Lopuksi esitellään ehdotus jatkotutkimusta varten ja reflektoidaan omaa opinnäytetyöprosessia.
Tästä tutkimuksesta voi hyötyä mahdollisesti moni rekrytoija. Tutkimus osoittaa kyseisen kohderyhmän tietyn vaatimustason työpaikkailmoitukselle, mikä helpottaa rekrytoijan työtä huomattavan paljon. Kohderyhmä on tulevaisuuden työnhakijoita, jonka vuoksi työpaikkailmoituksia on suotavaa luoda heidän vaatimustasonsa mukaisesti. Näin voitetaan työnhakijoiden arvostus rekrytoivan yrityksen puolelle.
Tutkimustulos osoittaa, että kohderyhmä arvostaa selkeää, hyvin jäsenneltyä ja väliotsikoitua työpaikkailmoitusta, jossa on käytettyä työtä havainnollistavia kuvia ja mielellään myös värejä. Työpaikkailmoitus tulee jakaa työnhakupalvelussa, sosiaalisessa mediassa tai TE-palveluiden kautta. Tärkeimmiksi asioiksi sisällön kannalta on mainita ilmoituksessa työaika, tarkka kuvaus työtehtävästä, kuvaus työnantajasta sekä työpaikan osoite. Lisäksi rekrytointiprosessin kuvaus olisi hyvä sisältyä työpaikkailmoitukseen. Hakemuksen jättämiseen toivottiin yhtä yksinkertaista tapaa, joka olisi tehokas; hakija voisi jättää itse luomansa ansioluettelon sekä hakemuskirjeen ilman rekrytointiportaaliin rekisteröitymistä.
Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta sekä empiirisestä osuudesta. Teoreettinen osio käsittelee rekrytointiin käytettäviä kanavia, työpaikkailmoituksen visuaalisuutta ja sisältöä sekä tapaa jättää työhakemus. Empiirisessä osiossa kuvataan tutkimusmenetelmää ja sen toteuttamista sekä avataan kyselystä saatuja tuloksia havainnollistavin taulukoin ja kuvin.
Pohdinnassa käsitellään tutkimuksen tuloksia, tutkimuksen luotettavuutta sekä eettistä näkökulmaa. Lopuksi esitellään ehdotus jatkotutkimusta varten ja reflektoidaan omaa opinnäytetyöprosessia.