HR-analytiikan rooli positiivisen työntekijäkokemuksen muodostumisessa

Abstract

Henkilöstöanalytiikka (HR-analytiikka) ja työntekijäkokemus ovat ajankohtaisia teemoja työmarkkinoilla, sillä henkilöstöhallinto on digitalisoitumassa enenevissä määrin ja monilla aloilla on suuri pula työntekijöistä. HR-järjestelmät keräävät henkilöstöstä paljon tietoja, jotka auttavat henkilöstötarpeen ennakoinnissa ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä. HR-datan avulla yrityksillä on mahdollisuus siirtyä tekemään ennustavaa HR-analytiikkaa, joka tuo suurta lisäarvoa liiketoiminnalle. HR-analytiikka on tiedolla johtamista, jonka avulla voidaan tehdä luotettavia päätöksiä dataan nojaten. Henkilöstöanalytiikalla on mahdollista vaikuttaa positiivisen työntekijäkokemuksen muodostumiseen, joka lisää työntekijöiden hyvinvointia, sitouttaa henkilöstöä pitkällä tähtäimellä ja vähentää vaihtuvuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millä tavoin HR-analytiikkaa voidaan hyödyntää positiivisen työntekijäkokemuksen muodostumisessa ja miten työntekijäkokemusta voidaan kehittää henkilöstöanalytiikan avulla.

Tutkimusote oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin viittä eri toimialoja edustavaa HR-analytiikan ja työntekijäkokemuksen asiantuntijaa, joilla oli kokemusta HR-johtotehtävistä eri rooleissa. Haastattelut olivat keskustelunomaisia mutta niitä johdatteli etukäteen kirjallisuuskatsauksesta johdetut teemat. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelun ja aineistolähtöisen analyysin avulla, joka oli osittain teoriaohjaava. Tutkimuksen avulla haluttiin saada tietoa henkilöstöanalytiikan ammattilaisten ajatuksista, näkemyksistä ja kokemuksista HR-analytiikan teosta ja sen roolista positiivisen työntekijäkokemuksen muodostumisessa.

Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat, että HR-analytiikan avulla liiketoiminnalle voidaan tuottaa suurta lisäarvoa tekemällä tietoon pohjautuvia toimenpiteitä, jotka parantavat työntekijäkokemusta ja johtavat liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Henkilöstöanalytiikka edellyttää tiedolla johtamisen kulttuuria sekä laadukasta esihenkilötyötä, jossa ihmiset ovat organisaation strategian keskiössä ja heidän hyvinvointinsa kehittämiseen halutaan aidosti vaikuttaa. Työntekijäkokemukseen eniten vaikuttavat elementit tulee olla selkeästi määriteltyjä, sillä ne vaihtelevat toimialoittain. Yrityksellä tulee olla säännönmukaiset HR-prosessit, joilla varmistetaan HR-datan laadukkuus ja ymmärrystä analytiikan mahdollisuuksista erilaisia liiketoiminnan datapisteitä yhdistelemällä. HR-analytiikan lähtöpisteenä ei kuitenkaan koskaan ole data, vaan ne haasteet, joita tietojen avulla halutaan ratkaista.