POTILASJÄRJESTÖN VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI SOSIAALISESSA MEDIASSA

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ja minkälaista markkinointia ja viestintää toimeksiantaja Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry voisi tuottaa ja kohdentaa sosiaalisen median kanavissa edustamalleen kohderyhmälle, PCOS:n kanssa eläville. Tutkimusongelmat tässä työssä olivat, mitä sosiaalisen median kanavia kohderyhmä käyttää, milloin he ovat aktiivisia somessa sekä minkälaisista sisällöistä kohderyhmä somessa kiinnostuu. Hypoteesina työssä oli se, että PCOS:n näkyvyys on liian vähäistä sosiaalisessa mediassa. Työn tavoitteena oli saada toimeksiantajalle kehittämisehdotuksia sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan markkinointiin ja viestintään.

Sosiaalinen media on isossa roolissa järjestön markkinoinnissa ja viestinnässä, erityisesti nyt digitalisaation aikana sekä koronapandemian jälkeisellä aikakaudella. Työn teoreettinen viitekehys koostuu sosiaalisen median sekä järjestön markkinoinnin ja viestinnän kokonaisuuksista. Teoriaosuudessa käsitellään sosiaalisen median käsitettä, markkinointia, kanavia, syntyä ja nykyhetkeä. Sisältömarkkinoinnilla on myös vahva rooli sosiaalisen median teoriaosuuden kokonaisuudessa. Järjestön markkinointi ja viestintä -teoriakokonaisuudessa paneudutaan tarkemmin järjestön sosiaalisen median markkinointiin ja viestintään, suosituimmista kanavista – suunnitelmalliseen toteutukseen.

Opinnäytetyön lähestymistapa oli tapaustutkimus ja työssä toteutettiin määrällinen tutkimus. Aineistonhankinnan menetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Microsoft Forms -kyselyohjelmalla. Verkkokysely toteutettiin elokuussa 2023 ja jaettiin toimeksiantajan ylläpitämässä vertaistukiryhmässä sosiaalisessa mediassa. Vastauksia saatiin 56 kappaletta.

Kyselyn tulosten perusteella saatiin vastauksia tutkimusongelmiin ja voitiin havaita hypoteesin pitävän paikkansa, sillä erityisesti PCOS-sisältöä kaivattiin sosiaaliseen mediaan. Yleisesti sisältöä toivottiin visuaalisena, kuten lyhytvideoina tai lyhyinä teksteinä visuaaliseen sisältöön yhdistettynä, kattavampia sisältömuotoja toivottiin asiantuntijasisältöjen kohdalla. Käytetyimpiä somekanavia olivat Facebook ja Instagram. Somea käytettiin päivittäin, monta kertaa päivässä ja parhaana sisällön julkaisuaikana voidaan pitää ilta-aikaa.

Työn tuotoksena toimeksiantajalle tehtiin kehittämisehdotuksia tuloksista nousseiden johtopäätösten perusteella sekä teoriaan peilaten, myös sosiaalisen median kokonaisuuden suunnittelun tärkeyden huomioiden. Toimeksiantaja voi hyödyntää työn tuloksia ja kehittämisehdotuksia haluamallaan tavalla.

Asiasanat: sosiaalinen media, järjestömarkkinointi, järjestöviestintä, sisältömarkkinointi, sosiaalisen median markkinointi