Sisäinen viestintä osana toiminnankehitysprojektia : case Sandvik Mining and Construction, Turku
Kesäläinen, Elisa (2014)
Kesäläinen, Elisa
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014093014363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014093014363
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee yrityksen sisäistä viestintää projektiviestinnän näkökulmasta. Tekijä oli harjoittelussa kesällä 2012 Sandvik Mining and Construction Oy AB:n Turun tehtaalla ja teki osana opintojaan selvityksen toiminnankehitysprojektin (FOD) ensimmäisen vaiheen sisäisen viestinnän tilanteesta. Selvityksen perusteella FOD-projektin sisäiseen viestintään tehtiin muutoksia. Vuonna 2014 tekijä lähestyi toimeksiantajaa mahdollisuudesta tehdä opinnäytetyö. Aiheeksi sovittiin 2012 tehdyn selvityksen jatkotutkimus liittyen projektin toisen vaiheen viestintään.
Työn teoriaosuudessa käsitellään yrityksen sisäistä viestintää keskittyen projektiviestinnän yleisimpiin teorioihin sekä tarkastellaan erilasia viestintävälineitä ja niiden ominaisuuksia. Myöhemmin käydään läpi teoriaa sisäisen viestinnän ja työmotivaation yhteydestä. Lopuksi käsiteltyjä teorioita verrataan haastattelun avulla saatuihin tuloksiin.
Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, miten FOD-projektin toisessa vaiheessa käytetyt viestintämenetelmät koettiin ja miten viestintä mahdollisesti vaikutti haastateltavien henkilöiden mielipiteisiin, asenteisiin ja työmotivaatioon. Tavoitteena oli yrityksen mielenkiinnosta johtuen selvittää myös, miten haastateltavat kokivat erilaiset viestintävälineet.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista haastattelumenetelmää käyttäen. Tekijä haastatteli kymmentä projektissa työskentelevää henkilöä Turussa Sandvikin tehtaalla keväällä 2014.
Haastattelujen avulla saatiin selville, mitkä olivat tehokkaimmat ja tehottomimmat viestintävälineet projektissa työskennelleiden henkilöiden mielestä. Tutkimus osoitti miten FOD-projektin viestinnässä oli onnistuttu ja mitä projektiviestinnällisiä parannuksia kaivataan tulevaisuutta ajatellen. Kasvokkain viestimistä ja kick-offeja pidettiin parhaina tapoina viestiä ja projektikoordinaattorin mukaan tulo osoittautui onnistuneeksi valinnaksi. FOD-projektin viestinnän ja työmotivaation välinen yhteys saatiin myös selville; suurimmaksi osaksi viestintä oli motivoivaa, mutta muutamia kehityskohteita löytyi. Toimeksiantajan on mahdollista hyödyntää tutkimuksen tuloksia tulevissa projekteissa, mikäli niiden luonne ja kohderyhmä pysyvät samankaltaisina. Kaikkia tutkimuksesta saatuja tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää, sillä haastattelurunko kehitettiin mittaamaan toimeksiantajaa kiinnostavia FOD-projektin sisäisen viestinnän parannuskohteita.
Työn teoriaosuudessa käsitellään yrityksen sisäistä viestintää keskittyen projektiviestinnän yleisimpiin teorioihin sekä tarkastellaan erilasia viestintävälineitä ja niiden ominaisuuksia. Myöhemmin käydään läpi teoriaa sisäisen viestinnän ja työmotivaation yhteydestä. Lopuksi käsiteltyjä teorioita verrataan haastattelun avulla saatuihin tuloksiin.
Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, miten FOD-projektin toisessa vaiheessa käytetyt viestintämenetelmät koettiin ja miten viestintä mahdollisesti vaikutti haastateltavien henkilöiden mielipiteisiin, asenteisiin ja työmotivaatioon. Tavoitteena oli yrityksen mielenkiinnosta johtuen selvittää myös, miten haastateltavat kokivat erilaiset viestintävälineet.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista haastattelumenetelmää käyttäen. Tekijä haastatteli kymmentä projektissa työskentelevää henkilöä Turussa Sandvikin tehtaalla keväällä 2014.
Haastattelujen avulla saatiin selville, mitkä olivat tehokkaimmat ja tehottomimmat viestintävälineet projektissa työskennelleiden henkilöiden mielestä. Tutkimus osoitti miten FOD-projektin viestinnässä oli onnistuttu ja mitä projektiviestinnällisiä parannuksia kaivataan tulevaisuutta ajatellen. Kasvokkain viestimistä ja kick-offeja pidettiin parhaina tapoina viestiä ja projektikoordinaattorin mukaan tulo osoittautui onnistuneeksi valinnaksi. FOD-projektin viestinnän ja työmotivaation välinen yhteys saatiin myös selville; suurimmaksi osaksi viestintä oli motivoivaa, mutta muutamia kehityskohteita löytyi. Toimeksiantajan on mahdollista hyödyntää tutkimuksen tuloksia tulevissa projekteissa, mikäli niiden luonne ja kohderyhmä pysyvät samankaltaisina. Kaikkia tutkimuksesta saatuja tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää, sillä haastattelurunko kehitettiin mittaamaan toimeksiantajaa kiinnostavia FOD-projektin sisäisen viestinnän parannuskohteita.