Mitä sitä hyvää vaihtamaan? Pitovoimatekijät ruoka- ja monipalveluyhtiössä
Typpi, Annimaija (2023)
Typpi, Annimaija
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100626939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100626939
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ruoka- ja monipalvelualalla toimivan Compass Group Suomen pitovoimatekijöitä sekä organisaatioon sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Teoreettinen viitekehys muodostui pitovoimatekijöiden ja organisaatioon sitoutumisen sekä sen osatekijöiden eli affektiivisen sitoutumisen, jatkuvuussitoutumisen ja instrumentaalisen sitoutumisen sekä normatiivisen sitoutumisen ympärille. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena ja se ajoittui pääosin vuoden 2023 kevääseen ja kesään. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, joihin osallistui yhteensä kahdeksan kohdeorganisaatiossa eri tehtävissä toimivaa työntekijää. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Kohdeorganisaatiossa on takana kolme vuotta sitten toteutettu omistajanvaihdos ja yritysfuusio, joilla on ollut vaikutusta haastateltavien kokemuksiin organisaatioon sitoutumisesta ja pitovoimasta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kohdeorganisaation pitovoima muodostuu muun muassa työn monipuolisuudesta, sopivasta haasteellisuudesta, mahdollisuudesta oppia ja kehittyä sekä luoda itselle sopivia urapolkuja. Pitovoimaa lisäävät myös tuttu ja turvallinen työympäristö, hyvä työilmapiiri, hyvä suhde esihenkilöön, yhteenkuuluvuus tiimin ja asiakkaiden kanssa, palautteen saaminen, organisaatiokulttuuri sekä organisaation luotettavuus ja työsuhteen varmuus. Palkitsemisen merkitys kohdeorganisaation pitovoimatekijänä oli haastateltavien kokemuksien mukaan vähäinen, joskin henkilöstöetujen viimeaikainen kehittäminen nähtiin positiivisena suuntana. Haastateltavat esittivät myös kritiikkiä etenkin juuri palkitsemiseen liittyen. Myös toiveita esihenkilöroolin selkeyttämisestä ja tukemisesta, inhimillisyydestä ja ihmisten kuulemisesta sekä entistäkin avoimemmasta sisäisestä viestinnästä ja yhteistyöhön kannustamisesta nousi esille. Näiden lisäksi haastateltavien mukaan tärkeää on organisaation tutuksi tekeminen viimeaikaisten muutosten jälkeen, eli organisaation maineen luominen – myös organisaation sisällä.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että haastateltavien kertomat kokemukset organisaatioon sitoutumisesta kuvastivat ennen kaikkea affektiivista sitoutumista, mutta myös jatkuvuussitoutumista ja normatiivista sitoutumista. Affektiivinen sitoutuminen kohdistui erityisesti asiakkaisiin ja omaan tiimiin. Jatkuvuussitoutumisesta ja instrumentaalisesta sitoutumisesta kertoivat kokemukset tuttuun ja turvalliseen työympäristöön kiinnittymisestä, kun taas normatiivinen sitoutuminen näkyi kokemuksissa vastuun kantamisesta ja sääntöjen noudattamisesta.
Jokainen työntekijä on yksilö, jonka sitoutumiseen ja pysymiseen organisaatiossa vaikuttavat myös lukuisat organisaation ulkopuoliset tekijät. Vaikka organisaatio ei voi näihin kaikkiin tekijöihin vaikuttaa, on ne syytä huomioida, sillä niillä on vaikutusta työntekijöiden asenteisiin ja käyttäytymiseen työssä. Kohtaamalla ihmiset yksilöinä, kuuntelemalla heitä sekä tarjoamalla riittävästi työntekijälle sopivia kehittymismahdollisuuksia organisaatio voi sitouttaa työntekijöitään, saada heidät pysymään, parantaa työtyytyväisyyttä ja lisätä koko organisaation suorituskykyä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kohdeorganisaation pitovoima muodostuu muun muassa työn monipuolisuudesta, sopivasta haasteellisuudesta, mahdollisuudesta oppia ja kehittyä sekä luoda itselle sopivia urapolkuja. Pitovoimaa lisäävät myös tuttu ja turvallinen työympäristö, hyvä työilmapiiri, hyvä suhde esihenkilöön, yhteenkuuluvuus tiimin ja asiakkaiden kanssa, palautteen saaminen, organisaatiokulttuuri sekä organisaation luotettavuus ja työsuhteen varmuus. Palkitsemisen merkitys kohdeorganisaation pitovoimatekijänä oli haastateltavien kokemuksien mukaan vähäinen, joskin henkilöstöetujen viimeaikainen kehittäminen nähtiin positiivisena suuntana. Haastateltavat esittivät myös kritiikkiä etenkin juuri palkitsemiseen liittyen. Myös toiveita esihenkilöroolin selkeyttämisestä ja tukemisesta, inhimillisyydestä ja ihmisten kuulemisesta sekä entistäkin avoimemmasta sisäisestä viestinnästä ja yhteistyöhön kannustamisesta nousi esille. Näiden lisäksi haastateltavien mukaan tärkeää on organisaation tutuksi tekeminen viimeaikaisten muutosten jälkeen, eli organisaation maineen luominen – myös organisaation sisällä.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että haastateltavien kertomat kokemukset organisaatioon sitoutumisesta kuvastivat ennen kaikkea affektiivista sitoutumista, mutta myös jatkuvuussitoutumista ja normatiivista sitoutumista. Affektiivinen sitoutuminen kohdistui erityisesti asiakkaisiin ja omaan tiimiin. Jatkuvuussitoutumisesta ja instrumentaalisesta sitoutumisesta kertoivat kokemukset tuttuun ja turvalliseen työympäristöön kiinnittymisestä, kun taas normatiivinen sitoutuminen näkyi kokemuksissa vastuun kantamisesta ja sääntöjen noudattamisesta.
Jokainen työntekijä on yksilö, jonka sitoutumiseen ja pysymiseen organisaatiossa vaikuttavat myös lukuisat organisaation ulkopuoliset tekijät. Vaikka organisaatio ei voi näihin kaikkiin tekijöihin vaikuttaa, on ne syytä huomioida, sillä niillä on vaikutusta työntekijöiden asenteisiin ja käyttäytymiseen työssä. Kohtaamalla ihmiset yksilöinä, kuuntelemalla heitä sekä tarjoamalla riittävästi työntekijälle sopivia kehittymismahdollisuuksia organisaatio voi sitouttaa työntekijöitään, saada heidät pysymään, parantaa työtyytyväisyyttä ja lisätä koko organisaation suorituskykyä.