Yhteisöllinen oppilashuolto - mahdollisuus edistää mielenterveystaitoja kouluissa
Rantala, Mari; Latvaniemi, Vanessa; Salomaa, Johanna (2023)
Rantala, Mari
Latvaniemi, Vanessa
Salomaa, Johanna
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101127302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101127302
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä tamperelaisen yläkoulun kanssa. Työn tarkoituksena oli tutkia yhteisöllisen oppilashuollon mahdollisuuksia oppilaiden mielenterveyden edistämiseksi yläkouluikäisten nuorten keskuudessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ja kartoittaa oppilaiden tietämystä yhteisöllisestä oppilashuollosta ja toiveita sen hyödyntämisestä mielenterveyden näkökulmasta. Teoreettisena viitekehyksenä olivat mielenterveys ja yhteisöllinen oppilashuolto. Lähestymistapana mielenterveyteen oli ennaltaehkäisevä näkökulma. Opinnäytetyön perustana hyödynnettiin yhteisöllisen oppilashuollon lainmukaisia kriteereitä.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista menetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä oli kysely, jossa oli valmiit vastausvaihtoehdot. Vastaajina toimivat yhteistyökoulun 9.-luokkalaiset oppilaat. Vastaajille esitettiin kysymyksiä, jotka liittyivät yhteisölliseen oppilashuoltoon ja mielenterveyden edistämiseen. Yhteensä vastaajia oli 47. Osassa vastauksista hyödynnettiin ristiintaulukointia havainnollistamaan muuttujien mahdollisia vaikutuksia toisiinsa.
Saatujen tulosten perusteella valtaosa oppilaista ei tiennyt yhteisöllisen oppilashuollon merkitystä. Tulosten perusteella oppilaat pitivät mielenterveyden edistämistä tärkeänä. Yhteisöllisen oppilashuollon mahdollisuuksiin mielenterveyden edistämiseksi suhtauduttiin oppilaiden keskuudessa enimmäkseen myönteisesti. Tulosten mukaan oppilaat toivoivat yhteisöllisen oppilashuollon kautta eniten tukea stressin hallintaan ja tietoisuustaitoihin, ajanhallintaan ja oppimisen edistämiseen.
Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteutetaan, mutta tutkimus antaa viitteitä, ettei sitä välttämättä hyödynnetä lain edellyttämässä laajuudessa. Yhteisöllisen oppilashuollon toteutuminen vaatii jatkotutkimuksia. Esimerkiksi henkilöstön sitoutuneisuutta ja osaamista yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen ja siihen liittyvää osaamista olisi syytä tarkastella lähemmin. Tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisen oppilashuollon kriteerien täyttyessä se tarjoa hyvät mahdollisuudet edistää oppilaiden mielenterveyttä.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista menetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä oli kysely, jossa oli valmiit vastausvaihtoehdot. Vastaajina toimivat yhteistyökoulun 9.-luokkalaiset oppilaat. Vastaajille esitettiin kysymyksiä, jotka liittyivät yhteisölliseen oppilashuoltoon ja mielenterveyden edistämiseen. Yhteensä vastaajia oli 47. Osassa vastauksista hyödynnettiin ristiintaulukointia havainnollistamaan muuttujien mahdollisia vaikutuksia toisiinsa.
Saatujen tulosten perusteella valtaosa oppilaista ei tiennyt yhteisöllisen oppilashuollon merkitystä. Tulosten perusteella oppilaat pitivät mielenterveyden edistämistä tärkeänä. Yhteisöllisen oppilashuollon mahdollisuuksiin mielenterveyden edistämiseksi suhtauduttiin oppilaiden keskuudessa enimmäkseen myönteisesti. Tulosten mukaan oppilaat toivoivat yhteisöllisen oppilashuollon kautta eniten tukea stressin hallintaan ja tietoisuustaitoihin, ajanhallintaan ja oppimisen edistämiseen.
Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteutetaan, mutta tutkimus antaa viitteitä, ettei sitä välttämättä hyödynnetä lain edellyttämässä laajuudessa. Yhteisöllisen oppilashuollon toteutuminen vaatii jatkotutkimuksia. Esimerkiksi henkilöstön sitoutuneisuutta ja osaamista yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen ja siihen liittyvää osaamista olisi syytä tarkastella lähemmin. Tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisen oppilashuollon kriteerien täyttyessä se tarjoa hyvät mahdollisuudet edistää oppilaiden mielenterveyttä.