Meluntorjuntaohjelma Luvian Sahalle
Laine, Ina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101327438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101327438
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä luotiin meluntorjuntaohjelma työn tilaajayritykselle Luvian Sahalle. Yrityksellä oli tarve meluntorjuntaohjelmalle, koska Suomen laissa on määritelty työmelulle toiminta- ja raja-arvot, joiden ylittyessä tulee yrityksellä olla meluntorjuntaohjelma. Meluntorjuntaohjelma on osa työpaikan työsuojelua ja sillä pyritään suojelemaan työntekijöitä melusta aiheutuvilta terveysriskeiltä. Projekti toteutettiin vuoden 2023 kesällä.
Projekti lähti liikkeelle määrittelemällä yrityksen kaikki työpisteet ja kuinka kauan missäkin tullaan mittaamaan. Melumittaukset mitattiin yrityksen työterveyshuollosta vuokratulla meluannosmittarilla, jota työntekijät pitivät sovitun ajan mukanaan. Mittauksen jälkeen kirjattiin mittaustulokset ylös ja syötettiin ne Työsuojeluhallinnon melulaskimeen. Kun jokainen työpiste oli mitattu, tehtiin toiminta- ja raja-arvon ylittävillä työpisteillä lisämittauksia ja -tutkimuksia selvittääksemme melutasoa nostattavat asiat.
Mittaustuloksien ja lisätutkimuksista kerättyjen tietojen perusteella luotiin yritykselle meluntorjuntaohjelma. Lopullinen meluntorjuntaohjelma on 20-sivuinen asiakirja, johon on kirjattu työpisteiden mittaustulokset, erotettu toiminta- ja raja-arvot ylittävien työpisteiden tulokset ja niiden melunaiheuttajat sekä mitä toimenpiteitä tullaan tekemään, jotta melutasoa saadaan laskettua alle ylemmän toiminta-arvon.
Opinnäytetyössä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta, koska opinnäytetyössä pyrittiin löytämään ratkaisu, miten työpisteiden meluannoksia pystytään pienentämään. Lopullisessa meluntorjuntaohjelmassa on kirjattu ongelmaan erilaisia ratkaisuja, millä yritys lähtee ratkaisemaan meluongelmaa.
Projekti lähti liikkeelle määrittelemällä yrityksen kaikki työpisteet ja kuinka kauan missäkin tullaan mittaamaan. Melumittaukset mitattiin yrityksen työterveyshuollosta vuokratulla meluannosmittarilla, jota työntekijät pitivät sovitun ajan mukanaan. Mittauksen jälkeen kirjattiin mittaustulokset ylös ja syötettiin ne Työsuojeluhallinnon melulaskimeen. Kun jokainen työpiste oli mitattu, tehtiin toiminta- ja raja-arvon ylittävillä työpisteillä lisämittauksia ja -tutkimuksia selvittääksemme melutasoa nostattavat asiat.
Mittaustuloksien ja lisätutkimuksista kerättyjen tietojen perusteella luotiin yritykselle meluntorjuntaohjelma. Lopullinen meluntorjuntaohjelma on 20-sivuinen asiakirja, johon on kirjattu työpisteiden mittaustulokset, erotettu toiminta- ja raja-arvot ylittävien työpisteiden tulokset ja niiden melunaiheuttajat sekä mitä toimenpiteitä tullaan tekemään, jotta melutasoa saadaan laskettua alle ylemmän toiminta-arvon.
Opinnäytetyössä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta, koska opinnäytetyössä pyrittiin löytämään ratkaisu, miten työpisteiden meluannoksia pystytään pienentämään. Lopullisessa meluntorjuntaohjelmassa on kirjattu ongelmaan erilaisia ratkaisuja, millä yritys lähtee ratkaisemaan meluongelmaa.