Perhehoitotyön merkitys ahdistuneen nuoren hoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mikä on perhehoitotyön merkitys nuoren ahdistuksen hoidossa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuus katsausta. Ajatuksena oli, että opinnäytetyötä voidaan käyttää esimerkiksi vasta valmistuneiden sairaanhoitajien perehdytyksessä tai sairaanhoitajaopiskelijoille oppimateriaalina mielenterveyshoitotyön opintojaksolla. Opinnäytetyön tavoite oli lisätä sairaanhoitajille tietoa ja keinoja huomioida ahdistuneen nuoren perhe osana hoitokokonaisuutta sekä lisätä ymmärrystä perhehoitotyön merkityksestä ahdistuneen nuoren hoidossa. Tutkimuksen pääasiallisena kohderyhmänä olivat 12-17-vuotiaat ahdistuksesta kärsivät nuoret ja heidän perheensä. Opinnäyte työn aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksessa nousi vahvasti esille neljä keskeistä teemaa: ahdistuneen nuoren vanhempien ja sisarusten näkökulmat koskien perhehoitotyötä sekä hoitotyön keinojen ja psykoedukaation merkitys ahdistuneen nuoren perhehoitotyössä. Ahdistuneen nuoren vanhempien näkökulmaa tarkastellessa nousi esille se, kuinka keskeinen rooli vanhemmilla on nuoren hyvinvoinnissa. Ahdistuneen nuoren sisarusten näkökulmaa tarkastellessa nousi esille se, kuinka paljon ahdistuneen nuoren vointi vaikuttaa sisaruksiin mm. lisäämällä sisarusten stressiä, häpeää ja ahdistusta sekä kokemusta siitä, että vanhemmat laiminlyövät heidän tarpeitaan. Hoitotyön keinoja tarkastellessa tärkeimmiksi teemoiksi nousivat emotionaalisen tuen antaminen perheelle ja potilaalle, kommunikaation merkitys, omaishoitajuuden tukeminen, perheterapian hyödyllisyys sekä perheinterventioiden merkitys. Psykoedukaatiosta keskeiseksi teemaksi nousi tiedon antaminen sekä ahdistuneelle nuorelle itselleen, että ahdistuneen nuoren vanhemmille ja sisaruksille.

Jatkotutkimusehdotuksena on, että aiheesta tehtäisiin tutkimus, jossa kohderyhmänä olisivat suomalainen terveydenhuolto sekä ahdistuneet nuoret ja heidän perheensä. Opinnäytetyön aiheesta “perhehoitotyön merkitys ahdistuneen nuoren hoidossa” ei löydy vielä kotimaisia tutkimuksia.

The purpose of the thesis was to find out what is the role of family therapy in the treatment of anxiety in adolescents. The research method used was a descriptive literature review. The idea was that the thesis could be used, for example, in the orientation of newly graduated nurses or as teaching material for nursing students in a course on mental health nursing. The aim of the thesis was to increase nurses' knowledge and ways to consider the family of an anxious adolescent as part of the care package and to increase their understanding of the importance of family nursing in the care of an anxious adolescent. The main target group of the study were young people aged 12-17 years with anxiety and their families. The material was analysed using content analysis.

Four key themes emerged strongly from the study: the perspective of parents and siblings of distressed young people in family care, and the importance of nursing and psychoeducation in family care for distressed young people. The parents' perspective of the distressed young person highlighted the central role that parents play in the well-being of the young person. From the perspective of the siblings of the distressed young person, the extent to which the well-being of the distressed young person affects the siblings, for example by increasing their stress, shame and anxiety and their experience of being neglected by their parents. When looking at the means of care, the main themes that emerged were the provision of emotional support to the family and the patient, the importance of communication, support for caregiving, the usefulness of family therapy and the importance of family interventions. In the case of psychoeducation, the main theme was the provision of information both to the distressed young person themself and to the parents and siblings of the distressed young person.

A further research proposal is to carry out a study on this topic, targeting the Finnish health care system and anxious young people and their families. No domestic studies are yet available on the topic of 'family nursing in the care of anxious adolescents'.