LASTENSUOJELUN JA NUORISOPSYKIATRIAN YHTEISTYÖ: koulukodin, nuorisopsykiatrian vastaanoton ja nuorisopsykiatrian osaston työntekijöiden kokemuksia keskinäisestä yhteistyöstä

Abstract

Koulukoteihin sijoitetut lapset tarvitsevat lastensuojelun hoidon ja kasvatuksen lisäksi myös muiden palvelujärjestelmien palveluja. Koulukoteihin sijoitetut lapset ovat usein haastavasti psyykkisesti oireilevia, ja monella lapsella on tarve myös nuorisopsykiatrian kontaktille. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö ei ole ongelmatonta. Tiedetään myös, kuinka toimiva lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö on erityisen tärkeää näiden yhteisasiakkuudessa olevien lasten kohdalla.

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaisena nuorisopsykiatrian ja Sairilan koulukodin työntekijät kokevat keskinäisen yhteistyönsä, ja tavoitteena on mahdollistaa koulukodin ja nuorisopsykiatrian välisen yhteistyön vahvistaminen. Aineistona on Webropol-kysely Sairilan koulukodin, hyvinvointialueen nuorisopsykiatrian vastaanoton ja nuorisopsykiatrian osaston työntekijöille. Aineisto analysoitiin 27 vastaajan vastauksista käyttäen abduktiivista sisällönanalyysia.

Tulokset esitetään käsitteittäin, joita ovat keskinäinen arvostus, näkemys asiakkaiden tilanteesta, keskinäinen tiedonkulku ja yhteydenpito sekä toimintakäytänteiden tunteminen ja resurssit. Työntekijöiden näkökulmasta toimiva yhteistyö nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun välillä on merkittävää yhteisten asiakkaiden auttamiseksi, ja sen toimimattomuuden nähtiin voivan heijastua myös yhteisasiakkuudessa oleviin nuoriin. Yhteistyö koulukodin ja psykiatrian vastaanoton välillä koettiin toimivammaksi kuin koulukodin ja nuorisopsykiatrian osaston välillä. Oletettavasti tähän vaikuttavat odotukset yhteistyötahon mahdollisuuksista ja kyvystä auttaa kaikkein haastavimmin oireilevia nuoria.

Nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun välisen yhteistyön parantamiseksi työntekijät esittivät tiedon lisäämistä toista organisaatiota koskevista laeista ja käytänteistä. Toivottiin yhteistä tietojärjestelmää, avoimempaa tiedonsiirtoa ja tietoa keskinäisestä keskustelua salassapidosta. Keinoiksi esitettiin yhteistyötapaamisia ja työnohjauksellisia tapaamisia, joiden nähdään voivan kehittää yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä, sekä tutustumiskäyntejä. Kaiken kaikkiaan toivotaan avointa keskustelua, ja uskotaan tuttuuden parantavan keskinäistä yhteistyötä ja yhteisen kielen löytyvän yhteisten pohdintojen kautta.

Young people placed in reform schools need the help of other service systems in addition to child protection care and education. These young people often have challenging psychological conditions, and many need contact with youth psychiatry. Previous research shows that cooperation between child protection and youth psychiatry is known to be effective but not without problems.

This thesis studies how the employees of youth psychiatry and Sairila reform school experience their cooperation. The goal is to strengthen the link between the two. The data was collected from a Webropol questionnaire for the employees of Sairila reform school, the outpatient clinic of adolescent psychiatry and the ward of adolescent psychiatry. The data was compiled from the answers of 27 respondent’s, using abductive content analysis.

The results of the questionnaire highlight the importance of mutual appreciation, a view of the customers` situation, mutual information flow and communication, as well as knowledge of operating procedures and resources. From the employees’ point of view, working cooperation between youth psychiatry and child protection is significant in helping young people in intersectoral care and thus subpar cooperation could be reflected in these young people. Cooperation between Sairila and the outpatient clinic was perceived to be more functional than between Sairila and the ward of adolescent psychiatry. Presumably, this is the result of expectations that have been set too high regarding the prospective partners’ abilities and opportunities to influence.

To improve the cooperation between youth psychiatry and child protection, the respondents hoped for an increase in information about the laws and practices concerning the other organization. A common data platform would open paths for more information transfer and aid in mutual confidentiality. Collaborative and work-guided meetings and familiarization visits are presented as means to further develop these ideas and improve mutual understanding. All in all, a common language, open discussion, and familiarity would improve cooperation between the facilities.