Microprocessor control of power factor correction
Pyörre, Eelis (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101727651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101727651
Tiivistelmä
Tehokerroin on tärkeä energiatehokkuuden mittari nykymaailmassa, kun sähköverkkoon kytketään entistä enemmän sähkölaitteita. Tehokerroin ilmaisee kuinka suuren osan sähköverkosta syötetystä tehosta laite käyttää hyväksi. Jotta sähkölaitteen tehokerroin ylittäisi viranomaisten asettaman rajan tulee tehokerrointa korjata korjainkytkennällä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia tehokertoimen korjaimen ohjauksen muuntamista analogisesta digitaaliseksi. Keskittymispisteenä oli digitaalisena ohjaimena käytettävän mikrokontrollerin tarvittavat ominaisuudet.
Teoriaosuudessa perehdyttiin, mistä tehokerroin muodostuu, kuinka se lasketaan ja mikä on sen vaikutus. Lopuksi keskityttiin ohjauksen perusteisiin.
Toteutusvaiheessa simuloitiin ensin vertailukohteeksi analogisesti ohjattu tehokertoimen korjain. Simuloidun kytkennän pohjana toimi ohjainpiirin valmistajan viitekytkentä. Ohjauksen digitalisointi toteutettiin lisäämällä analogi-digitaalimuuntimia simuloivat elementit jokaiseen mittaukseen. Näiden elementtien parametrejä muuttamalla tutkittiin mikrokontrollerin ominaisuuksien vaikutusta tehokertoimeen.
Opinnäytetyön tuloksena koottiin ehdotus sopivista mikrokontrolleri-vaihtoehdoista. Lisäksi valmistui digitaalisesti ohjatusta tehokertoimen korjaimesta simulaatiopohja, jota voisi tulevaisuudessa hyödyntää algoritmien kehittämiseen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia tehokertoimen korjaimen ohjauksen muuntamista analogisesta digitaaliseksi. Keskittymispisteenä oli digitaalisena ohjaimena käytettävän mikrokontrollerin tarvittavat ominaisuudet.
Teoriaosuudessa perehdyttiin, mistä tehokerroin muodostuu, kuinka se lasketaan ja mikä on sen vaikutus. Lopuksi keskityttiin ohjauksen perusteisiin.
Toteutusvaiheessa simuloitiin ensin vertailukohteeksi analogisesti ohjattu tehokertoimen korjain. Simuloidun kytkennän pohjana toimi ohjainpiirin valmistajan viitekytkentä. Ohjauksen digitalisointi toteutettiin lisäämällä analogi-digitaalimuuntimia simuloivat elementit jokaiseen mittaukseen. Näiden elementtien parametrejä muuttamalla tutkittiin mikrokontrollerin ominaisuuksien vaikutusta tehokertoimeen.
Opinnäytetyön tuloksena koottiin ehdotus sopivista mikrokontrolleri-vaihtoehdoista. Lisäksi valmistui digitaalisesti ohjatusta tehokertoimen korjaimesta simulaatiopohja, jota voisi tulevaisuudessa hyödyntää algoritmien kehittämiseen.