Haasteet ja asenteet, jotka estävät ikäihmisiä hyväksymästä ja käyttämästä teknologiaa: monimenetelmätutkimus
Treuthardt, Linda (2023)
Treuthardt, Linda
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101827686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101827686
Tiivistelmä
Koska Suomen väestö vanhenee syntyvyyden alenemisen sekä pidentyneen eliniän myötä, vaatii se yhteiskunnalta varautumista sen tuomiin ja aiheuttamiin muutoksiin. Ikääntyminen tuo mukanaan kognitiivisia esteitä ja haasteita käyttää teknologiaa ja digiopastusta ikäihmisille tulisi näin ollen kehittää. Tästä huolimatta ei teknologiaa tai mobiiliterveyttä ole suunniteltu ikäihmisille tai heidän odotuksiansa ja tarpeita huomioiden, vaikka digitaalinen osaaminen nähdään jo yleisesti uutena kansalais- ja perustaitona.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä haasteet ja asenteet estävät teknologian hyväksynnän ja käytön yli 65-vuotiailla helsinkiläisillä iäkkäillä. Tutkimuskysymykset keskittyvät siihen, mitä teknisiä laitteita vanhukset käyttävät, mihin tarkoitukseen niitä käytetään, mitä haasteita ja asenteita vanhuksilla on teknologian suhteen, miten vanhukset näkevät oman teknisen osaamisensa ja mikä saa heidät olemaan käyttämättä digitaalisia laitteita?
Opinnäytetyössä on käytetty monimenetelmällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksissa on kerätty sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista dataa. Opinnäytetyön kvantitatiivinen aineisto muodostuu 359 kyselylomakkeen vastauksista ja kvalitatiivinen aineisto muodostuu neljästä strukturoidusta haastattelusta. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa kvantitatiivisen aineiston analysointiin on käytetty tilastollista analyysiä ja kvalitatiivisen tutkimuksen analysoinnissa sisältöanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että ikäihmiset käyttävät useita erilaisia digitaalisia välineitä päivittäin. Suurin käyttötarkoitus laitteilla on tiedon etsiminen, pankkiasiointi sekä yhteydenpitovälineenä. Apua laitteiden käyttöön tai ohjelmien kirjautumiseen tarvitaan ja apua pyydetään pääosin perheenjäseniltä. Digitaalisia neuvoja tai saatavilla olevaa digitaalista ohjausta ei informanttien joukossa tunnettu. Ikäihmisillä on selvästi halukkuutta oppia käyttämään teknologiaa ja he suhtautuvat digitalisaatioon myönteisesti. Silti epävarmuus, jopa pelko ja säännöllinen avun tarve nousee esille. Tulokset osoittavat myös, että ikäihmisten oma kokemus teknologiataidoistaan on heikompi mitä vanhemmasta ikäihmisestä on kyse ja omat teknologiataidot koetaan parempana mitä nuoremmasta ikäihmisestä on kyse.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä haasteet ja asenteet estävät teknologian hyväksynnän ja käytön yli 65-vuotiailla helsinkiläisillä iäkkäillä. Tutkimuskysymykset keskittyvät siihen, mitä teknisiä laitteita vanhukset käyttävät, mihin tarkoitukseen niitä käytetään, mitä haasteita ja asenteita vanhuksilla on teknologian suhteen, miten vanhukset näkevät oman teknisen osaamisensa ja mikä saa heidät olemaan käyttämättä digitaalisia laitteita?
Opinnäytetyössä on käytetty monimenetelmällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksissa on kerätty sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista dataa. Opinnäytetyön kvantitatiivinen aineisto muodostuu 359 kyselylomakkeen vastauksista ja kvalitatiivinen aineisto muodostuu neljästä strukturoidusta haastattelusta. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa kvantitatiivisen aineiston analysointiin on käytetty tilastollista analyysiä ja kvalitatiivisen tutkimuksen analysoinnissa sisältöanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että ikäihmiset käyttävät useita erilaisia digitaalisia välineitä päivittäin. Suurin käyttötarkoitus laitteilla on tiedon etsiminen, pankkiasiointi sekä yhteydenpitovälineenä. Apua laitteiden käyttöön tai ohjelmien kirjautumiseen tarvitaan ja apua pyydetään pääosin perheenjäseniltä. Digitaalisia neuvoja tai saatavilla olevaa digitaalista ohjausta ei informanttien joukossa tunnettu. Ikäihmisillä on selvästi halukkuutta oppia käyttämään teknologiaa ja he suhtautuvat digitalisaatioon myönteisesti. Silti epävarmuus, jopa pelko ja säännöllinen avun tarve nousee esille. Tulokset osoittavat myös, että ikäihmisten oma kokemus teknologiataidoistaan on heikompi mitä vanhemmasta ikäihmisestä on kyse ja omat teknologiataidot koetaan parempana mitä nuoremmasta ikäihmisestä on kyse.