Pitkäaikaissairaan lapsen vanhempien ravitsemuksen vaikutus heidän jaksamiseensa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pitkäaikaissairaan lapsen vanhempien ravitsemuksen vaikutuksia heidän jaksamiseensa, ja tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan ja hoitoalan opiskelijoiden ymmärrystä perheen kokonaisvaltaisen huomioimisen laajuudesta sekä ruokatottumusten vaikutuksista kokonaisuuteen.

Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Työlle asetettiin teoreettiset lähtökohdat, jotka olivat lapsen pitkäaikaissairauden vaikutus vanhemmuuteen ja perheen ravitsemukseen, pitkäaikaissairaan lapsen vanhempien jaksamista tukevan ravitsemuksen periaatteet sekä pitkäaikaissairauden tuomat haasteet ruokavalion toteuttamiseen. Opinnäytetyöhön valittiin kuusi (n=6) alkuperäistutkimusta, joiden tulokset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksista havaittiin, että pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmat kokevat muita enemmän ahdistuneisuus- ja masennusoireita. Vanhemmat laittoivat lapsen ja sairauden tarpeet omiensa edelle sekä pyrkivät selviytymään arjesta taistelutilassa. Vanhempaan tai lapseen liittyvillä muilla ominaisuuksilla ei ollut vaikutusta sairauden kokemiseen. Mielialaa ja energiatasoa kohotti syömisestä saatu kylläinen olo sekä juominen. Rasvainen ateria laski mielialaa ja lisäsi stressiä. Luomuruoan kulutus edisti myönteisiä tunteita, kuten onnellisuutta ja tyytyväisyyttä.

Perhehoitotyössä toimivan sairaanhoitajan tulisi tukea perheen ravitsemustottumuksia ja ravitsemusta vanhempien jaksamisen ja energiatason kannalta edistäväksi. Sairaanhoitajan tulee huomioida vanhemman uupumustilaa ja sen vaikutuksia kokonaisuuteen ja tukea vanhempaa omaa energiatasoa parantaviin tottumuksiin. Lisäksi tulee huolehtia vanhempien riittävästä tiedon saannista ja sen ymmärryksestä. Näillä toimilla sairaanhoitaja tukisi vanhemman kokonaisvaltaista jaksamista lapsen pitkäaikaissairauden kuuluessa elämään.

The purpose of this thesis was to gather information of how nutritional status of parents caring for a chronically ill child affects their ability to cope. The objective was to increase nursing staff and students the understanding of comprehensiveness of family caregiving and dietary habits. The methodology was a literature review, and the results were analysed using content analysis. The data was collected from six original researches.

The main findings were increased anxiety and depression symptoms of parents of child with chronically illness. Parents put their childs and illness´s needs before their own and live their daily lives in survival mode. Drinking and feeling full of eating resulted in a better mood and energy levels. Fatty food increased stress and reduced mood. The consumption of organic food supported happiness and satisfaction.

The findings indicate that a nurse working in family care should support the parents' holistic coping with the childs chronically illness. The nurse should support the family´s nutritional habits to promote parental well-being and energy levels. The nurse should pay attention to the parent's state of exhaustion and support the parent in habits that promote energy levels. The nurse should also give parents sufficient information and make sure it is understood.