Kun kouluun meno kangertaa
Leskelä, Henri; Markkanen, Tanja (2023)
Leskelä, Henri
Markkanen, Tanja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101927772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101927772
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hämeenlinnan kaupungin peruskoulujen pitkittyneiden poissaolojen toimintamallin toimivuutta ja käyttöastetta sekä löytää mahdollisia kehittämiskohteita toimintamalliin. Pitkittyneiden poissaolojen toimintamalli Kun kouluun meno kangertaa on ollut käytössä kaikissa Hämeenlinnan peruskouluissa. Työn toimeksiantajana oli Hämeenlinnan kaupungin perusopetustoimi.
Tietoperustassa tarkasteltiin oppivelvollisuutta ja oppilashuoltoa sekä koulupoissaoloihin johtavia syitä ja kouluakäymättömyydestä koituvia seurauksia. Lisäksi avattiin Hämeenlinnan kaupungin koulupoissaolojen toimintamallin sisältö. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin Google Forms kyselyhallintaohjelmalla. Kysely lähetettiin kaikille 22:lle Hämeenlinnan peruskoulun oppilashuoltoryhmälle, ja 6 oppilashuoltoryhmää vastasi kyselyyn. Kysely toteutettiin puolistrukturoituna, ja se sisälsi 9 avointa kysymystä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tulosten mukaan pitkittyneiden poissaolojen toimintamallia käytettiin kaikissa kuudessa kyselyyn vastanneissa kouluissa. Kouluissa toimintamallia käyttivät yksilöllinen oppilashuoltoryhmä, opettajat ja yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä. Kun kouluun meno kangertaa -mallia pidettiin selkeänä kokonaisuutena, joka tuo läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaisuutta poissaoloihin puuttumiseen koulussa. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että koulut ovat tyytyväisiä pitkittyneiden poissaolojen toimintamalliin, mutta epäselvyyttä aiheutuu siitä kenen toimintamallia tulisi käyttää. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koulupoissaoloihin johtavat syyt tulee selvittää ja panostaa aitoon verkostoyhteistyöhön oppilaan edun mukaisesti.
Tietoperustassa tarkasteltiin oppivelvollisuutta ja oppilashuoltoa sekä koulupoissaoloihin johtavia syitä ja kouluakäymättömyydestä koituvia seurauksia. Lisäksi avattiin Hämeenlinnan kaupungin koulupoissaolojen toimintamallin sisältö. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin Google Forms kyselyhallintaohjelmalla. Kysely lähetettiin kaikille 22:lle Hämeenlinnan peruskoulun oppilashuoltoryhmälle, ja 6 oppilashuoltoryhmää vastasi kyselyyn. Kysely toteutettiin puolistrukturoituna, ja se sisälsi 9 avointa kysymystä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tulosten mukaan pitkittyneiden poissaolojen toimintamallia käytettiin kaikissa kuudessa kyselyyn vastanneissa kouluissa. Kouluissa toimintamallia käyttivät yksilöllinen oppilashuoltoryhmä, opettajat ja yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä. Kun kouluun meno kangertaa -mallia pidettiin selkeänä kokonaisuutena, joka tuo läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaisuutta poissaoloihin puuttumiseen koulussa. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että koulut ovat tyytyväisiä pitkittyneiden poissaolojen toimintamalliin, mutta epäselvyyttä aiheutuu siitä kenen toimintamallia tulisi käyttää. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koulupoissaoloihin johtavat syyt tulee selvittää ja panostaa aitoon verkostoyhteistyöhön oppilaan edun mukaisesti.