Röntgenhoitajien fyysinen hyvinvointi sädehoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa eräässä sädehoitoyksikössä työskentelevien röntgenhoitajien fyysistä hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa röntgenhoitajien fyysisestä työhyvinvoinnista. Tutkimuskysymykset olivat, kuinka fyysiseen työhyvinvointiin vaikuttavat eri tekijät toteutuvat röntgenhoitajan työssä sekä kuinka ne toteutuvat vapaa-ajalla. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä erään sädehoitoyksikön kanssa.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, jotta vastauksia pystyttiin vertailemaan keskenään. Tutkimukseen osallistui 33 henkilöä. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmiston avulla ja muutettiin ympyrädiagrammeiksi sekä ositetuiksi palkkikaavioiksi.

Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että suurin osa työntekijöistä koki työskentelevänsä ergonomisesti. Lähes kaikki työntekijät kokivat, että työssä esiintyy paljon toistuvia liikkeitä, esimerkiksi käsien nostoja. Tavaroiden siirtelyä esiintyi myös paljon. Vastaajien mielipiteitä jakoivat yhtäjaksoisen istumisen ja seisomisen määrä. Suurin osa vastanneista koki, että potilassiirtoja on paljon ja siirtoihin tarkoitettuja apuvälineitä on riittävästi sekä niitä on mahdollista käyttää ajan puitteissa. Sähköpöytiä käytti suurin osa vastaajista, mutta ergonomiatuoleja vain harva. Unen merkitys koettiin tärkeäksi, vaikka kaikki eivät nukkuneetkaan riittävästi. Myös liikunta koettiin tärkeäksi työssä jaksamisen kannalta, mutta tämä jakoi mielipiteitä vastaajissa, koska osa liikkui riittävästi ja osa taas ei.

Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, että fyysiseen hyvinvointiin vaikuttavat eri tekijät toteutuvat röntgenhoitajan työssä vaihdellen. Tulosten perusteella suurimpia puutteita työn fyysisessä hyvinvoinnissa nähdään olevan toistuvissa liikkeissä ja taukoliikunnan pitämisessä. Kokonaisuudessaan saadut tutkimustulokset ovat samankaltaisia kuin aikaisemmissa röntgenhoitajille suunnatuissa tutkimuksissa.

Työelämän kannalta kertatutkimukset ei ole otollisin tutkintamenetelmä, sillä toimintaa tulisi tutkia pidemmällä aikavälillä. Tämän takia tutkimuksen uusiminen samalla kyselylomakkeella olisi toivottavaa. Jatkotutkimusehdotuksena kyselyn voisi toteuttaa uudelleen samassa yksikössä ja vertailla tuloksia opinnäytetyössä tehdyn ja uuden tutkimuksen välillä, miten asiat ovat muuttuneet vai ovatko ylipäätään. Vaihtoehtoisesti tutkimuksen voisi joko toteuttaa toisessa tai useammassa sädehoitoyksiköissä ja vertailla saatuja tuloksia keskenään.

The objective of this study was to gather information about the radiation therapists’ physical wellbeing in radiation therapy unit. The purpose of this thesis was to collect information on physical wellbeing and to study its affecting factors.

33 radiation therapists participated in the study through online survey. The survey included questions about ergonomics, working positions, patient lifting, breaks and exercising. The data were analysed using a quantitative analysis. Only multiple-choice questions were used in the survey so that the results could be compared with each other. The data were imported into SPSS statistical program.

The results show that the respondents believed that they worked ergonomically even though the work involved a lot of repetitive movements and patient transfers. The findings indicate that radiographers do not have enough breaks to exercise during the workday. The research results are quite similar to previous studies and there were no major differences.

An alternative for further research would be to accomplish this study again in the same or different unit after a few years. The results could be compared between this and the new study.