Vähäpäästöisen rakennustyömaan ohjausmahdollisuudet
Leskinen, Katri (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101327489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101327489
Tiivistelmä
Työmaatoiminnoissa sekä kuljetuksissa nähdään paljon mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Rakennushankkeissa vähäpäästöisen rakennuttamisen prosessissa työmaatoimintojen ja kuljetusten ohjaus vaatii kehittämistä eikä sitä ole juuri tutkittu. Hiilineutraalia rakentamista on tutkittu useassa opinnäytetyössä, mutta työmaan ja kuljetuksen osuutta opinnäytetöissä ei ole otettu huomioon. Kun rakennuksista tehdään aina vaan energiatehokkaampia, työmaatoimintojen ja kuljetusten hiilijalanjälki tulee korostumaan. Rakennusteollisuuden lupausten mukaan myös rakennusmateriaalien päästöt tulevat pienemään.
Työn tarkoituksena oli tutkia, miten rakennushankkeen vetäjä voi vaikuttaa työmaatoimintojen ja kuljetusten hiilipäästöjen ohjaamiseen. Työn avulla luotiin käsitys, minkälaisilla toimilla näitä päästöjä on mahdollista vähentää ja mitä se vaatii rakennuttamisen prosessilta. Tutkimuksessa pohdittiin rakennusaikaisten päästöjen muodostumista yleisesti eikä tässä tutkimuksessa tehty erillistä hiilijalanjälkilaskentaa.
Tutkimuksen lähestymistavaksi valikoitui toimintatutkimus, johon yhdistettiin mm. palveluprosessin kehittämistä, teemahaastatteluita ja kirjallisuuskatsaus. Näiden yhdistelmällä haettiin tutkimuskysymyksiin vastauksia. Näin myös pyrittiin varmistamaan teemahaastatteluista saatujen vastausten luotettavuus.
Tutkimuksen perusteella hankkeen vetäjällä on useita keinoja pienentää työmaa-aikaisia hiilidioksidipäästöjä. Suurin vaikutus on sillä, mitä energiaa työmaalla käytetään ja sillä, miten järkevästi sitä käytetään. Kuljetuksilla ja logistiikalla voidaan myös vaikuttaa kokonaispäästöjen vähenemiseen. Jätehuolto ja kierrätys ovat jo työmailla vanhoja käytäntöjä, mutta vaihtelu toiminnoissa on suurta. Tietoisuuden lisäämistä ei voi koskaan korostaa liikaa. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää rakennushankkeen alkuvaiheessa, kun keskustellaan tilaajan kanssa siitä, mitä päästövähennystavoitteita hankkeelle asetetaan työmaan näkökulmasta. Tämän jälkeen työmaalle asetetut päästövähennystavoitteet tulee selkeästi kirjata sopimusasiakirjoihin ennen urakka-kilpailutusta.
Työn tarkoituksena oli tutkia, miten rakennushankkeen vetäjä voi vaikuttaa työmaatoimintojen ja kuljetusten hiilipäästöjen ohjaamiseen. Työn avulla luotiin käsitys, minkälaisilla toimilla näitä päästöjä on mahdollista vähentää ja mitä se vaatii rakennuttamisen prosessilta. Tutkimuksessa pohdittiin rakennusaikaisten päästöjen muodostumista yleisesti eikä tässä tutkimuksessa tehty erillistä hiilijalanjälkilaskentaa.
Tutkimuksen lähestymistavaksi valikoitui toimintatutkimus, johon yhdistettiin mm. palveluprosessin kehittämistä, teemahaastatteluita ja kirjallisuuskatsaus. Näiden yhdistelmällä haettiin tutkimuskysymyksiin vastauksia. Näin myös pyrittiin varmistamaan teemahaastatteluista saatujen vastausten luotettavuus.
Tutkimuksen perusteella hankkeen vetäjällä on useita keinoja pienentää työmaa-aikaisia hiilidioksidipäästöjä. Suurin vaikutus on sillä, mitä energiaa työmaalla käytetään ja sillä, miten järkevästi sitä käytetään. Kuljetuksilla ja logistiikalla voidaan myös vaikuttaa kokonaispäästöjen vähenemiseen. Jätehuolto ja kierrätys ovat jo työmailla vanhoja käytäntöjä, mutta vaihtelu toiminnoissa on suurta. Tietoisuuden lisäämistä ei voi koskaan korostaa liikaa. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää rakennushankkeen alkuvaiheessa, kun keskustellaan tilaajan kanssa siitä, mitä päästövähennystavoitteita hankkeelle asetetaan työmaan näkökulmasta. Tämän jälkeen työmaalle asetetut päästövähennystavoitteet tulee selkeästi kirjata sopimusasiakirjoihin ennen urakka-kilpailutusta.