”Kukas sen paremmin tuntee ihmisen, kun se itse” : oman tilanteen arviointi (iRAICU) ikääntyneen toimintakyvyn itsearvioinnin välineenä

Abstract

Palvelujärjestelmän kestävyyden näkökulmasta korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen. Sen vuoksi on tärkeää tunnistaa sen heikkeneminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän apuna voidaan käyttää toimintakyvyn itsearviointia. Koska ikääntyneet käyttävät digitaalisia palveluja yhä enenevässä määrin, on käyttäjälähtöisten uusien digitaalisten menetelmien kehittäminen myös toimintakyvyn arviointiin tulevaisuuden näkökulmasta ajankohtaista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikääntyneille kehitteillä olevan RAI toimintakyky mittariin pohjautuvan digitaalisen toimintakyvyn itsearviointi menetelmän koekäyttäjien kokemuksia. Tavoitteena oli saada tietoa digitaalisen menetelmän käytettävyydestä ikääntyneiden toimintakyvyn itsearvioinnissa heidän omasta näkökulmastaan ja hyödyntää saatua tietoa menetelmän kehittämisessä. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa siitä, kuinka ikääntyneet kokevat oman toimintakykynsä itsearvioinnin. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Tutkimuksen kohderyhmä koostui työnimeltään Oman tilanteen arviointi (iRAICU) menetelmän ensimmäisen version koekäyttäjistä. Haastattelut toteutettiin heinä -elokuussa 2023. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Ikääntyneiden kokemukset toimintakyvyn itsearvioinnista ovat tutkimuksen mukaan vähäiset. Tutkimus osoitti, että Oman tilanteen arviointi (iRAICU) ja toimintakyvyn itsearviointi koettiin hyödyllisinä oman elämän työkaluina, joita ikääntyneet ovat halukkaita käyttämään omassa arjessaan. Koekäyttäjät tunnistivat laajasti Oman tilanteen arviointi (iRAICU) menetelmän mahdollisia hyötyjä. Tutkimustuloksissa korostui näkemys siitä, että ihminen itse on oman tilanteensa paras asiantuntija. Lisäksi haastateltavat arvioivat, että menetelmällä voisi olla myös yhteiskunnallisia vaikutuksia ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja sitä kautta taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Oman tilanteen asiantuntijuutta tuleekin hyödyntää ikääntyneiden elämään liittyvien terveyden ja toimintakyvyn haasteiden interventioissa. Positiivinen suhtautuminen digitaalisten palvelujen käyttämiseen vaikuttaa edistävän halukkuutta opetella käyttämään uusia digitaalisia palveluita. Tutkimuksen kohderyhmä oli tilastotietoihin verrattuna varustettu hyvillä digitaalisilla taidoilla. Tästä huolimatta koekäytössä esiintyi kuitenkin haasteita sovelluksen käyttämisessä. Mahdollisimman hyvän käytettävyyden saavuttamiseksi onkin ikääntyneille suunnatun digitaalisen sovelluksen kehittämisessä huomioitava heidän oppimisensa erityispiirteet sekä toimintakyvyn rajoitteet.