Sairaanhoitajan merkitys alaselkäkivun kroonistumisen ennaltaehkäisyssä perusterveydenhuollossa
Lavalehto, Piia; Sihvonen, Melina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102327850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102327850
Tiivistelmä
Kivun on tarkoitus varoittaa vaarasta tai jo tapahtuneesta vahingosta elimistölle. Kipu voi kroonistua, vaikka kipua aiheuttava syy on poistunut. Krooninen kipu on kansantaloudellisesti katsottuna kustannuksiltaan erittäin merkittävä. Suomessa maksettiin sairauspäivärahaa tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista aiheutuvista kuluista yhteensä jopa 294,6 miljoonaa euroa vuonna 2013. Pelkästään kroonisen alaselkäkivun vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle on päätynyt vuonna 2012 26600 henkilöä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata miten sairaanhoitaja voi omalla ammattitaidollaan moniammatillisesti ennaltaehkäistä kroonisen alaselkäkivun syntymistä potilastyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä sairaanhoitajien tietämystä kroonisen alaselkäkivun syntymisestä sekä kuinka ennaltaehkäistä kroonisen alaselkäkivun syntyminen perusterveydenhuollossa moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Opinnäytetyössä käsiteltiin krooniseen kipuun johtavia syitä, kipua kokemuksena, kivun vaikutusta jokapäiväiseen elä-mään, sekä erilaisia mittareita ja menetelmiä kivun havaitsemisessa ja kroonistuvan alaselkäkivun ennalta-ehkäisyssä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyössä hyödynnettiin Cinahl Ultimate-, Pubmed-, Medic- sekä Medline –tietokantoja tutkimustiedon keräämiseksi.
Tuloksista kävi ilmi, että alaselkäkivun hoidossa ensisijaisena hoitona on lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Lääkkeellinen kivunhoito on toissijaista. Liikuntahoidossa tulee huomioida potilaan motivaatio ja liikuntamieltymykset. Krooninen kipu merkittävästi huonontaa elämän-laatua. Potilas tulisi huomioida kokonaisuutena ja hoitosuunnitelmaa laatiessa tulisi huomioida myös psyykkinen näkökulma. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sairaanhoitajan merkitys varsinkin omahoidonoh-jauksessa korostuu. Sairaanhoitaja motivoi, kannustaa ja tukee potilasta omassa hoidossaan. Potilasohjauksen tulee olla näyttöön perustuvaa ja omat asenteet tai uskomukset eivät saa vaikuttaa poti-laan omahoidon ohjauksessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata miten sairaanhoitaja voi omalla ammattitaidollaan moniammatillisesti ennaltaehkäistä kroonisen alaselkäkivun syntymistä potilastyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä sairaanhoitajien tietämystä kroonisen alaselkäkivun syntymisestä sekä kuinka ennaltaehkäistä kroonisen alaselkäkivun syntyminen perusterveydenhuollossa moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Opinnäytetyössä käsiteltiin krooniseen kipuun johtavia syitä, kipua kokemuksena, kivun vaikutusta jokapäiväiseen elä-mään, sekä erilaisia mittareita ja menetelmiä kivun havaitsemisessa ja kroonistuvan alaselkäkivun ennalta-ehkäisyssä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyössä hyödynnettiin Cinahl Ultimate-, Pubmed-, Medic- sekä Medline –tietokantoja tutkimustiedon keräämiseksi.
Tuloksista kävi ilmi, että alaselkäkivun hoidossa ensisijaisena hoitona on lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Lääkkeellinen kivunhoito on toissijaista. Liikuntahoidossa tulee huomioida potilaan motivaatio ja liikuntamieltymykset. Krooninen kipu merkittävästi huonontaa elämän-laatua. Potilas tulisi huomioida kokonaisuutena ja hoitosuunnitelmaa laatiessa tulisi huomioida myös psyykkinen näkökulma. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sairaanhoitajan merkitys varsinkin omahoidonoh-jauksessa korostuu. Sairaanhoitaja motivoi, kannustaa ja tukee potilasta omassa hoidossaan. Potilasohjauksen tulee olla näyttöön perustuvaa ja omat asenteet tai uskomukset eivät saa vaikuttaa poti-laan omahoidon ohjauksessa.