Kestävän kehityksen opetus tekniikan ammattiopinnoissa Tredun Hepolamminkadun toimipisteessä

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja oli Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) Hepolamminkadun toimipiste. Opinnäytetyön toivottiin antavan pohjatietoa toimipisteen tulevaan sertifiointiprosessiin. Työn tavoitteena oli selvittää, mitä kestävän kehityksen asioita tekniikan ammattialojen opettajat opettavat ammattiopetuksen yhteydessä Hepolamminkadun toimipisteessä. Lisäksi selvitettiin, millä oppimisen tasoilla oppimista tapahtuu ja millaista tukea opettajat kaipaavat työlleen. Työn teoriapohjassa käsiteltiin kestävää kehitystä ja ekososiaalista sivistystä. Ekososiaalinen sivistys perustuu vahvaan kestävyysajatteluun, jossa elonkehän ja ihmiskunnan hyvinvointi ymmärretään toisistaan riippuvaisiksi. Koulutus voi edistää ekososiaalisen sivistyksen omaksumista uudistavan oppimisen avulla. Lisäksi käsiteltiin kestävää kehitystä tekniikan ammattiopetuksessa ja ammatillisten oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointia OKKA-säätiön Kestävä tulevaisuus -ohjelman mukaisesti. Tredun opettajilleen antaman tuen osalta tutkimus perustui vuosien 2019-22 strategiaan, jonka kestävän kehityksen osuus esiteltiin teoriapohjassa. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastattelujen avulla. Haastattelun antoivat kaksitoista opettajaa viideltä eri alalta. Teorialähtöisesti kestävän kehityksen ulottuvuuksiin analysoitu aineisto jaoteltiin lisäksi uudistavan oppimisen tasoihin, jotka ovat olemassa olevaa toisintava (kognitiivinen), tulevaisuutta ennakoiva (metakognitiivinen) ja yhteiskuntaa uudistava (transformatiivinen). Näitä oppimisen tasoja tarkastellaan myös sertifiointiprosessissa. Tutkimustulokset osoittivat, että ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyen opetettiin etenkin kiertotaloudellisia taitoja. Sosiaalisen kestävyyden asioita opetettiin, mutta niitä ei mielletty kestäväksi kehitykseksi. Uudistavan oppimisen tasoista Hepolamminkadun toimipiste toimii pääosin olemassa olevaa toisintavalla tasolla. Tredu tukee opettajia jakamalla paljon tietoa kestävästä kehityksestä, mutta ei tavoita sillä opettajia. Opettajat toivoivat sen sijaan konkrettista tukea sille, mitä jo tekevät. Kiertotaloudellisten taitojen opettamisessa auttaisi esimerkiksi kierrätyksen järjestäminen yhtenäiseksi koko toimipisteessä, keskusvaraston modernisoiminen ja alakohtaisten laatukäsikirjojen laatiminen perehdytyksen parantamiseksi. Uudessa vuoden 2023 alussa voimaan tulleessa strategiassa kestävä kehitys leikkaa läpi kaiken toiminnan. Se mahdollistaa johdon ja opettajien välisen yhteistyön kehittämisen kestävän kehityksen edistämisessä.

The commissioner of this thesis was the Tampere Vocational College (Tredu), locating at Hepolamminkatu in Tampere. The aim of this study was to provide basic information on the future certification process and to find out what aspects of sustainable development were taught by the technical professionals in the Hepolamminkatu vocational education. Additionally, it was examined, which levels of the learning were involved and what kind of support teachers need for their work. The theoretical part of the thesis discussed sustainable development and eco-social education. Eco-social education is based on long-term sustainability, where the well-being of the biosphere and humanity are interdependent. The adoption of eco-social education can be advanced within technical vocational teaching with the help of transformative learning. In addition, sustainability approach in technical teaching during the certification process for vocational schools according to Sustainable Future programme of the OKKA Foundation, was clarified. The study focused on the support provided by Tredu to its teachers following the 2019-2022 Tredu strategy. The research material was collected through theme interviews. 12 teachers from five different professions were interviewed. The collected material was also divided into the dimensions of sustainable development. The same material was divided also into the levels of transformative learning, i.e., the cognitive, meta-cognitive and transformative levels. The results of the study showed that circular economy skills were especially taught in relation to ecological and economic sustainability. Social sustainability was taught, too, but it was not perceived as sustainable development. Of the levels of transformative learning, Tredu Hepolamminkatu operates mainly at the level of congnitive learning. Tredu shares a lot of information on sustainable development but it does not reach teachers. Instead, the teachers wanted concrete support for what they are doing. For example, teaching circular economy skills would help organise recycling throughout the location, modernise the central warehouse and develop field-specific manuals to improve workplace orientation. The new 2023 strategy, sustainable development is taken into account through all Tredu operations. This enables the co-operation between management and teachers.