Hoitotyön sitoutuneisuus ja vetovoimaisuus sekä niiden mittaamiseen käytettävät mittarit

Abstract

Hoitajapulasta on tullut maailmanlaajuinen ilmiö. Tutkimusten mukaan jo pelkästään Suomessa tarvitaan 200 000 hoitajaa lisää vuoteen 2038 mennessä. Hoitotyöhön sitoutumista ja alan vetovoimaisuutta pidetään merkittävinä tekijöinä työssä pysymiselle. Työsuhteen laatu ja kesto sekä palkkaus vaikuttavat hoitotyöhön sitoutumiseen ja alan vetovoimaisuuteen. Hoitotyöhön sitoutumiseen ja alan vetovoimaisuuden lisäämiseen vaikuttaviin tekijöihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata integratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla hoitohenkilökunnan sitoutuneisuutta, sitä edistäviä ja estäviä tekijöitä, hoitotyön vetovoimaisuutta sekä sitoutuneisuuden ja vetovoimaisuuden mittaamiseen käytettäviä mittareita. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa hoitohenkilökunnan työhön sitoutumista edistävistä ja estävistä tekijöistä ja hoito-työn vetovoimatekijöistä sekä erilaisista sitoutumista ja vetovoimaisuutta mittaavista mittareista.

Opinnäytetyön vaiheet olivat tutkimuskysymyksen asettaminen, tiedon hakuaineiston laadun arvioiminen ja analysointi sekä tulosten raportoiminen. Aineiston haut tehtiin tietokannoista Medic, Pubmed, Journal ja Cinahl. Katsaukseen valikoitui 14 tutkimusta vuosilta 2010–2023. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tutkimusten tuloksista havaittiin useita työntekijästä, esihenkilöstä ja organisaatiosta johtuvia sitoutumista edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä hoitotyön vetovoimaisuutta lisääviä tekijöitä. Merkittävimpiä sitoutumista edistäviä tekijöitä olivat osaamisen arvostaminen, arvostava johtaminen, työsuhteen kesto ja laatu sekä koettu kutsumus työtä kohtaan. Sitoutumista estäviä tekijöitä olivat työssä koettu stressi, työuupumus, suuri työmäärä, negatiiviset työkokemukset ja heikot mahdollisuudet osallistua työtä koskevaan päätöksentekoon. Vetovoimaisuutta lisääviä tekijöitä olivat työyhteisön hyvä ilmapiiri, hyvä perehdytys, työn vaativuutta vastaava palkka sekä työhön ja työaikoihin vaikuttamismahdollisuus.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hoitoalan opetuksessa ja sen suunnittelussa, esimiestyössä ja sen kehittämisessä sekä hoitajien sitouttamisessa ja hoitoalan vetovoimaisuuden lisäämisessä. Aiheesta tarvittaisiin enemmän erityisesti kotimaista tutkimustietoa.