Prosessijohtaminen laadunvalvonnassa: vesihuoltolaitosnäkökulma
Soinola, Annukka (2023)
Soinola, Annukka
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023103128213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023103128213
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työn tilaajana toimivan Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n verkostoyksikön rakennuttamisen ja valvonnan toimia tarkastellen asiaa prosessimaisella lähestymisellä. Kehitystarpeen taustalla oli vesihuoltoverkoston lisääntyvä saneeraustarve, mikä on varsin yleisesti hyväksytty tosiasia. Tämän lisäksi työn taustalla on tarve työn hallinnan parantamiseen.
Työn teoriaosuudessa perehdytään laatuun ja prosessiajatteluun, koska ne liittyvät saumattomasti toisiinsa. Tämän lisäksi työssä paneudutaan toimintajärjestelmän teoriaan ja käytäntöihin.
Työn soveltavassa osuudessa kokeillaan menetelmää, jossa prosessikuvausten perinteisen tekemisen lisäksi analysoidaan prosesseja ja niiden toimivuutta. Lopputuloksena kuvatuista prosesseista saatiin 3-sivuteniikan mukaiset asiakirjat; prosessikaavio, kansilehti ja sanallinen kuvaus prosessin kulusta. Näiden lisäksi analysoitiin prosessin heikkouksia ja vahvuuksia sekä mahdollisia muutostarpeita prosessin selitys- ja arviointilomakkeille, jotka tukivat prosessin kehittämistä. Kehitystyö toteutettiin ideariihimäisenä työskentelynä.
Prosessilähtöisen tarkastelun katsottiin olevan toimiva lähestymistapa HS-Veden verkostotyömaiden rakennuttamisen ja valvonnan tehtävien systematisointiin ja soveltavassa osuudessa käytetty prosessien kuvaus- ja analysointimenetelmä oli hyvin hedelmällinen. Yksi sen vahvuuksista perustui siihen, että ennen prosessikuvauksen uimaratakaavion tekemistä prosessiin perehdyttiin sen perustietojen kautta. Tämä ohjasi tekijät syventymään prosessiin, ja seuraavassa vaiheessa tapahtuvaan uimaratakaavion piirtämiseen ja sanallisen selityksen tekoon oltiin valmiimpia. Näin kaavioista tuli analyyttisempia ja tekijät huomioivampia, kuin mitä niistä olisi tullut ilman perustietoihin paneutumista. Käytetyn menetelmän suurin heikkous oli se, että työskentely vei paljon aikaa ja koska jokaisen vaiheen läpikäynnille oli perusteltu syy, ei sitä voitu nopeuttaa lopputuloksen kärsimättä.
Kuvatuista prosesseista löytyi työskentelyn myötä selkeitä kehityskohtia, kun asiat tulivat näkyviksi uimaratakaavion, sanallisen selityksen ja prosessin analyysin avulla. Monet prosessien haasteista liittyivät tiedonkulun varmentamiseen.
Työn teoriaosuudessa perehdytään laatuun ja prosessiajatteluun, koska ne liittyvät saumattomasti toisiinsa. Tämän lisäksi työssä paneudutaan toimintajärjestelmän teoriaan ja käytäntöihin.
Työn soveltavassa osuudessa kokeillaan menetelmää, jossa prosessikuvausten perinteisen tekemisen lisäksi analysoidaan prosesseja ja niiden toimivuutta. Lopputuloksena kuvatuista prosesseista saatiin 3-sivuteniikan mukaiset asiakirjat; prosessikaavio, kansilehti ja sanallinen kuvaus prosessin kulusta. Näiden lisäksi analysoitiin prosessin heikkouksia ja vahvuuksia sekä mahdollisia muutostarpeita prosessin selitys- ja arviointilomakkeille, jotka tukivat prosessin kehittämistä. Kehitystyö toteutettiin ideariihimäisenä työskentelynä.
Prosessilähtöisen tarkastelun katsottiin olevan toimiva lähestymistapa HS-Veden verkostotyömaiden rakennuttamisen ja valvonnan tehtävien systematisointiin ja soveltavassa osuudessa käytetty prosessien kuvaus- ja analysointimenetelmä oli hyvin hedelmällinen. Yksi sen vahvuuksista perustui siihen, että ennen prosessikuvauksen uimaratakaavion tekemistä prosessiin perehdyttiin sen perustietojen kautta. Tämä ohjasi tekijät syventymään prosessiin, ja seuraavassa vaiheessa tapahtuvaan uimaratakaavion piirtämiseen ja sanallisen selityksen tekoon oltiin valmiimpia. Näin kaavioista tuli analyyttisempia ja tekijät huomioivampia, kuin mitä niistä olisi tullut ilman perustietoihin paneutumista. Käytetyn menetelmän suurin heikkous oli se, että työskentely vei paljon aikaa ja koska jokaisen vaiheen läpikäynnille oli perusteltu syy, ei sitä voitu nopeuttaa lopputuloksen kärsimättä.
Kuvatuista prosesseista löytyi työskentelyn myötä selkeitä kehityskohtia, kun asiat tulivat näkyviksi uimaratakaavion, sanallisen selityksen ja prosessin analyysin avulla. Monet prosessien haasteista liittyivät tiedonkulun varmentamiseen.