Kehotunnekasvatus kuuluu kaikille : varhaiskasvatuksessa toteutettava kehotunnekasvatus ja siihen vaikuttavat tekijät

Abstract

Kehotunnekasvatus jakautuu kahdeksaan erisisältöiseen osa-alueeseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka kehotunnekasvatuksen osa-alueet toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja mitkä asiat vaikuttavat kehotunnekasvatuksen toteuttamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota varhaiskasvattajille mahdollisuus saada vertaiskokemuksia sekä varmuutta toimia kehotunnekasvattajana. Kehotunnekasvatusta haluttiin tehdä sekä terminä että toimintana varhaiskasvattajille tutummaksi ja helpommin lähestyttäväksi.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kangasalan kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin triangulaatio-menetelmää, jossa yhdistettiin kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen aineistokeruumenetelmä. Tutkimus osoitettiin varhaiskasvattajille, ja se toteutettiin e-lomakekyselyn ja fokus-ryhmähaastattelun avulla.

Tulokset osoittavat, että kehotunnekasvatuksen osa-alueiden toteutumisen välillä on jonkin verran eroavaisuuksia, mutta kokonaisuutena kehotunnekasvatuksen arvioidaan toteutuvan varhaiskasvatuksessa pääosin onnistuneesti. Kehotunnekasvatuksen toteuttamiseen nähdään vaikuttavan kolme eri ylätekijää. Ensimmäinen tekijä on varhaiskasvattajan rooli kehotunnekasvattajana, jonka nähdään jakautuvan itsetuntemukseen ja toimintatapoihin. Toisena tekijänä on toimintaympäristön vaikutus, johon kuuluvat olosuhteet ja resurssit sekä toimintakulttuuriin vaikuttavat tekijät. Kolmantena tekijänä on kehotunnekasvatus osana kokopäiväpedagogiikkaa, jossa tarkastellaan suunnitelmallisuutta ja tilannesidonnaisuutta.

Kehotunnekasvatuksen voidaan todeta linkittyvän vahvasti osaksi kokopäiväpedagogiikkaa. Kehotunnekasvatuksen sisällyttäminen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä soveltuvat materiaalit ja koulutus vaikuttavat positiivisesti kehotunnekasvatuksen toteutumiseen. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että kehotunnekasvatuksen teemat jakautuvat koko lapsen varhaiskasvatusajalle. Siksi sen toteutuminen tulisikin nähdä jatkumona, joka jatkuu koko lapsen varhaiskasvatuksen ajan, eikä sen toteutumista siksi voi perustellusti tarkastella vain yhden toimintakauden aikana.

Body emotion education is divided in eight sections. The purpose of this thesis was to find out how these sections are being taught in early childhood education and what are the factors being involved in its fulfillment.

The research data was gathered with two different analyze methods which were a quantitative study as a survey and a qualitative study as a focus group interview. The study was indicated to early childhood educators.

The results showed that the body emotion education is being executed quite well. There are three factors that affect how the body emotion education is being taught. The factors are the educator’s role as body emotion educator, an operational environment in early childhood education and the body emotion education as a part of a full-time pedagogy.

The findings indicated that the full-time pedagogy is one of main points in executing body emotion education. The study showed there is a positive influence to body emotion education when it is being included in early childhood education plan. Furthermore, the study showed that the themes of body emotion education spread across the child’s whole early childhood education. That is why it cannot be viewed based only on one period of an early childhood education.