Sekundäärimateriaalin laadun vaikutuksen seuranta konvertoinnissa
Männistö, Katariina (2023)
Männistö, Katariina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023103128262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023103128262
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, johtuuko konvertointiprosessin aikana esiintyvä käryäminen sekundäärimateriaalista. Konverttereihin panostetaan usean eri toimittajan sekundäärimateriaalilaatuja. Käryämistä esiintyy kuonan kaadon aikana, jolloin se häiritsee kuonan kaadon tarkkuutta. Sekundäärimateriaalin oletetaan olevan yksi vaihtoehto käryämisen syyksi. Työn tilaajana oli Boliden Harjavalta Oy.
Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, johtuuko käryäminen sekundäärimateriaalin panostuksesta ja voidaanko käryäminen liittää tiettyyn materiaaliin tai alkuaineeseen. Sekundäärimateriaalin käryämistä lähdettiin havainnoimaan koeajojen avulla. Havainnointiajanjaksolla konvertteriin päästiin ajamaan neljän eri toimittajan materiaalia. Lisäksi koejaot tehtiin ilman sekundäärimateriaalia ja pelkän koksin kanssa.
Koeajojen avulla saatiin tehtyä havaintoja konvertterin käryämisestä. Eri materiaalien käryämisen välillä oli huomattavissa eroja. Johtopäätöksenä todettiin, että materiaalin suuri kuparipitoisuus vähentää kuonan kaadossa vapautuvaa käryn määrää. Ilman sekundäärimateriaalia tehdyllä koeajolla pystyttiin varmistamaan, että sekundäärimateriaalin panostuksella on vaikutusta käryämiseen. Koeajojen avulla ei pystytty määrittämään tiettyä materiaalia tai alkuainetta, joka aiheuttaisi käryämisen. Lajikkeiden A ja B huomattiin käryävän hieman lajikkeita C ja D enemmän.
Koeajojen havainnoinnin luotettavuuteen vaikuttaa, että koeajojen määrä oli pieni ja koeajojen havainnointi tehtiin yhden ihmisen silmin. Jatkossa voitaisiin pohtia koeajojen suorittamista siten, että havainnoitsijoita olisi useampi. Vaihtoehtoisesti voitaisiin selvittää, onko käryn koostumuksesta mahdollista tehdä mittauksia.
Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, johtuuko käryäminen sekundäärimateriaalin panostuksesta ja voidaanko käryäminen liittää tiettyyn materiaaliin tai alkuaineeseen. Sekundäärimateriaalin käryämistä lähdettiin havainnoimaan koeajojen avulla. Havainnointiajanjaksolla konvertteriin päästiin ajamaan neljän eri toimittajan materiaalia. Lisäksi koejaot tehtiin ilman sekundäärimateriaalia ja pelkän koksin kanssa.
Koeajojen avulla saatiin tehtyä havaintoja konvertterin käryämisestä. Eri materiaalien käryämisen välillä oli huomattavissa eroja. Johtopäätöksenä todettiin, että materiaalin suuri kuparipitoisuus vähentää kuonan kaadossa vapautuvaa käryn määrää. Ilman sekundäärimateriaalia tehdyllä koeajolla pystyttiin varmistamaan, että sekundäärimateriaalin panostuksella on vaikutusta käryämiseen. Koeajojen avulla ei pystytty määrittämään tiettyä materiaalia tai alkuainetta, joka aiheuttaisi käryämisen. Lajikkeiden A ja B huomattiin käryävän hieman lajikkeita C ja D enemmän.
Koeajojen havainnoinnin luotettavuuteen vaikuttaa, että koeajojen määrä oli pieni ja koeajojen havainnointi tehtiin yhden ihmisen silmin. Jatkossa voitaisiin pohtia koeajojen suorittamista siten, että havainnoitsijoita olisi useampi. Vaihtoehtoisesti voitaisiin selvittää, onko käryn koostumuksesta mahdollista tehdä mittauksia.