Alkoholia ongelmallisesti käyttäneiden vanhempien kokemuksia vanhemmuudesta

Abstract

Alkoholin ongelmakäyttäjiä on Suomessa noin puoli miljoonaa ja eniten alkoholia kulutetaan elämänvaiheissa, joihin asettuu myös vanhemmuus. Noin 65–70 000 lasta asuukin perheessä, jossa vanhemmalla on päihdeongelma. Yleisimmin ensisijaisena päihteenä on alkoholi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa alkoholia ongelmallisesti käyttäneiden vanhempien kokemuksesta ja yksityiskohtaisemmin tavoitteena oli kartoittaa vanhempien kokemuksia vanhemmuudesta ongelmakäytön aikana, ongelmakäytöstä irtautumisen aikana ja muutoksen jälkeen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena narratiivisella lähestymistavalla. Aineisto kerättiin kirjoituspyynnöllä ja puhelimitse toteutettuina teemahaastatteluina. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin. Analyysimenetelmänä oli teemoittelu.

Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat olivat alkoholiriippuvaisia, mikä johti alkoholin nousemiseen vanhemman tärkeysjärjestyksessä korkealle, ajoittain jopa vanhemmuuden edelle. Alkoholinkäyttö etäännytti vanhempia lapsistaan. He tunnistivat lastensa kokemia tunteita ja kokivat itse syyllisyyttä ja huonoa omatuntoa juomisestaan. Vanhemmat pyrkivät suojaamaan lapsia alkoholinkäytön vaikutuksilta ja tunnistivat myös vahvuuksia ja onnistumisia vanhemmuudessaan. Onnistuessaan irtautumaan pitkänkin yrittämisen jälkeen ongelmallisesta alkoholinkäytöstään vanhempien motivaationa toimi joko lapset tai koko oma elämä. Vanhemmat kohtasivat lastensa kokemuksia aktiivisesti ja oma-aloitteisesti. Näitä kohtaamisia kuvattiin vaikeina, mutta raitistavina. Vanhemmat kamppailevat vielä muutoksen jälkeenkin häpeän ja syyllisyyden kanssa. He kuvaavat kuitenkin välien lapsiinsa korjaantuneen. Vanhempien tunne-elämä ja tasaisempaa ja arvot muuttuneet, mikä näkyy myös vahvistuneena vanhemmuutena.

Ymmärrys vanhempien kokemuksesta on tärkeää tietoa kaikille päihteitä ongelmallisesti käyttävien vanhempien, heidän lastensa tai perheidensä kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille. Vanhemmat asioivat aktiivisesti mm. eri päihdepalveluissa. Jatkotutkimusaiheena olisikin mielenkiintoista saada tietoa vanhemmuuden huomioimisesta palveluissa asiakkaiden itsensä kokemana.