Lähteet metsätaloudessa Pirkanmaan seudulla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaista avointa paikkatietoa lähde-elinympäristöistä on saatavilla, kartoittaa paikkatiedon hyödyntämistä metsänhoito- ja hakkuutoimenpiteitä suunnitellessa ja toteuttaessa sekä osaamisen tasoa lähteen tunnistamisessa ja huomioimisessa. Työn tarkoitus oli avata näkökulmaa lähteiden säilyttämiseen ja turvaamiseen metsätaloudessa sekä vähentää vastakkainasettelua luonnonsuojelun ja metsätalouskäytön välillä. Maantieteellisesti opinnäyte käsittelee tarkemmin Pirkanmaan maakuntaa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka sisälsi laadullista ja määrällistä aineistoa. Laadullinen aineisto kerättiin Pirkanmaan alueen metsäammattilaisten teemahaastatteluna. Määrällinen aineisto sisälsi avoimia paikkatietoja Maanmittauslaitokselta, Suomen metsäkeskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta. Aineistoille tehtiin päällekkäisyystarkastelu, jonka tarkoituksena oli selvittää lähteiden määrän ja sijainnin eroavaisuuksia tai samankaltaisuuksia aineistoiden välillä. Analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia ja -erittelyä.

Määrällisesti eniten lähdekohteita löytyi sekä koko Suomesta että Pirkanmaalta Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Toisiksi suurin aineisto oli Metsäkeskuksen erityisen tärkeät elinympäristökohteet ja pienin aineisto oli Suomen ympäristökeskuksen pienvesiaineisto. Haastateltavat kertoivat käyttävänsä paikkatietoa työn tukena päivittäin. Valmiiden paikkatietoaineistojen lisäksi käytetään erilaisia karttatasoja mahdollisten kartoittamattomien lähteiden löytämiseksi. Pääsääntöisesti haastateltavat tunnistavat hyvin allikkolähteet, mutta tihkupintalähteet tuottavat haasteita. Haasteina pidettiin muun muassa vuodenaikojen vaihtelua, epävarmuutta omissa taidoissa ja tulkinnanvaraisuutta. Tunnistamista helpottavana tekijänä pidettiin ympäristöstään selvästi erottuvuutta.

Paikkatietoaineistoista nousseita kohteita maastoinventoitiin Pirkanmaan alueella. Inventointitulokset olivat linjassa haastattelutulosten kanssa: metsäympäristö harvemmin on samanlainen kohteelta toiselle. Kohteet eivät aina löydy sieltä, missä paikkatieto niiden näyttää olevan. Sijainnin epätarkkuuteen on monia syitä, muun muassa kartoitushetkellä käytössä olleet välineet ja menetelmät. Opinnäytetyön tulokset vahvistavat sen, että lähdeaineistot ovat puutteellisia, sekä sen, että yhteiselle, isolle aineistolle olisi kysyntää.

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Suomen ympäristökeskus. Opinnäytetyön ohjaajana toimi luontoratkaisut -yksikön suojelualueverkostotyöryhmän suunnittelija Ninni Mikkonen. Työ on esityötä vuonna 2024 alkaville maakunnallisten biodiversiteettisuunnitelmien laadinnalle, missä tarkastellaan myös lähteiden säilyttämisen ja turvaamisen näkökulmaa.

This thesis discusses springs in forestry and in open geographical datasets. The aim was to produce overlapping review of the data, compare different datasets and survey forest professionals of the use of different geographical datasets. An additional aim was to find out how forest professionals identify and notice springs while they work: for example, how they mark boundaries around springs. Geographically this thesis concentrates on the region of Pirkanmaa.

This thesis was conducted using qualitative research methods, but some quantitative data was used as well. The qualitative data was collected with semi-structured interviews of forest professionals. The quantitative data was collected from open spatial datasets: the National Land Survey of Finland, The Finnish Forest Center, and the Finnish Environment institute. The data was analyzed using a method of content analysis.

Most of the springs were found from the data of National Land Survey of Finland. Second most of the springs were found from the data of the Finnish Forest Center, and least from the data of the Finnish Environment institute. The overlapping percent was low. The interviewed forestry professionals told that they use open geographical datasets every day. They use either ready data or different map layers such as index of wetness or elevation models. The interviewees identified open watered springs relatively well, but other forms of the springs were harder to identify, such as seepages. Environments that clearly differs from the rest of the area are easier to identify. Seasonal variation, experience of uncertainty related to professional skills and ambiguities of nature were experienced as complicating factors in the identifying.

10 of the springs found from the open geographical datasets were inventoried. Inventory results were aligned with the interview results: forest and spring habitats are rarely alike with each other, which makes the identifying and consideration difficult. Springs are not always found in the exact location where they should be found according to the map. Inaccuracy in the exact locations may be dependent on various things, such as the strength of the satellite signal for instance.

This thesis verified that the spatial datasets of spring habitats are inadequate, and shared data is much needed. This thesis also verified that it is hard to mark the correct boundaries for the spring habitat before harvesting, if the springs are not identified first. This causes problems, especially with seepages.

Commissioner of this thesis was the Finnish Environment Institute with the coordinator Ninni Mikkonen as a thesis supervisor. This thesis is groundwork for the regional biodiversity strategy preparation, which starts in 2024.