Sosiaalinen kuntoutus aikuissosiaalityössä – asiakkuuden syiden ja työtapojen moninaisuus kirjallisuuskatsauksen perusteella
Ahola, Tiina (2023)
Ahola, Tiina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110128377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110128377
Tiivistelmä
Vuonna 2014 säädetty uusi sosiaalihuoltolaki sisällytti lainsäädäntöön sosiaalisen kuntoutuksen. Tarkkaa määritelmää laki ei palvelulle anna, joten sen toteutus vaihtelee eri puolilla Suomea. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia työmenetelmiä sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa käytetään aikuissosiaalityössä ja millaisia ovat sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden syyt asiakkuudelle.
Opinnäytetyö oli laadullinen, kirjallisuuskatsauksena toteutettu tutkimus. Tutkimusaineisto koostui aiemmista tutkimuksista, joiden aineistona oli aikuissosiaalityön työntekijöiden haastattelut ja kyselytutkimus. Työntekijöiden antamien vastausten perusteella kokosin kirjallisuuskatsauksen aineistosta tietoa, joka vastasi tutkimuskysymyksiini. Tämän tiedon perusteella saatiin kuva siitä, millaisia syitä asiakkuuksille on ja millaisia työtapoja sosiaalisessa kuntoutuksessa aikuissosiaalityössä käytetään.
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden elämää kuvaavat työntekijöiden näkemysten perusteella vyyhteytyneet ja kasaantuneet ongelmat. Eniten esiin nousevia ongelmia ovat mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät haasteet. Ne vaikeuttavat arjenhallintaa ja aiheuttavat toimintakyvyn heikentymistä. Esiin nousivat myös taloudelliset asiat, mutta ne eivät yksin näyttäytyneet syynä aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen asiakkuudelle. Vaihtelevuutta asiakkuuden syille oli paljon ja siksi myös sosiaalisen kuntoutuksen työtavat vaihtelivat.
Työntekijöiden käyttämät sosiaalisen kuntoutuksen työtavat olivatkin hyvin asiakaslähtöisiä ja riippuivat paljolti asiakkaan elämäntilanteesta ja toimintakyvystä. Jonkin verran työntekijöillä ilmeni rajautunutta näkemystä siitä mitä oma työnkuva sisältää ja missä työtä tehdään. Vaihtoehtoja kuitenkin oli käytettävissä eikä työnantajan mainittu niitä rajaavan. Menetelmänä käytettiin myös ulkopuolisilta tahoilta ostettuja sosiaalisen kuntoutuksen palveluita, kun katsottiin, että oma aika ei riitä tarpeeksi intensiiviseen työskentelyyn. Haastateltujen työntekijöiden itse toteuttama sosiaalisen kuntoutuksen palvelu näyttäytyi kuitenkin suurimmalla osalla työtapana.
Opinnäytetyö oli laadullinen, kirjallisuuskatsauksena toteutettu tutkimus. Tutkimusaineisto koostui aiemmista tutkimuksista, joiden aineistona oli aikuissosiaalityön työntekijöiden haastattelut ja kyselytutkimus. Työntekijöiden antamien vastausten perusteella kokosin kirjallisuuskatsauksen aineistosta tietoa, joka vastasi tutkimuskysymyksiini. Tämän tiedon perusteella saatiin kuva siitä, millaisia syitä asiakkuuksille on ja millaisia työtapoja sosiaalisessa kuntoutuksessa aikuissosiaalityössä käytetään.
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden elämää kuvaavat työntekijöiden näkemysten perusteella vyyhteytyneet ja kasaantuneet ongelmat. Eniten esiin nousevia ongelmia ovat mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät haasteet. Ne vaikeuttavat arjenhallintaa ja aiheuttavat toimintakyvyn heikentymistä. Esiin nousivat myös taloudelliset asiat, mutta ne eivät yksin näyttäytyneet syynä aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen asiakkuudelle. Vaihtelevuutta asiakkuuden syille oli paljon ja siksi myös sosiaalisen kuntoutuksen työtavat vaihtelivat.
Työntekijöiden käyttämät sosiaalisen kuntoutuksen työtavat olivatkin hyvin asiakaslähtöisiä ja riippuivat paljolti asiakkaan elämäntilanteesta ja toimintakyvystä. Jonkin verran työntekijöillä ilmeni rajautunutta näkemystä siitä mitä oma työnkuva sisältää ja missä työtä tehdään. Vaihtoehtoja kuitenkin oli käytettävissä eikä työnantajan mainittu niitä rajaavan. Menetelmänä käytettiin myös ulkopuolisilta tahoilta ostettuja sosiaalisen kuntoutuksen palveluita, kun katsottiin, että oma aika ei riitä tarpeeksi intensiiviseen työskentelyyn. Haastateltujen työntekijöiden itse toteuttama sosiaalisen kuntoutuksen palvelu näyttäytyi kuitenkin suurimmalla osalla työtapana.