ELINKAARIKUSTANNUSLASKENTA – LCC (LIFE CYCLE COSTING)

Abstract

Elinkaarikustannusarviointeihin kuuluu yrityksen kustannusrakenteen hahmottaminen ja arviointi, sekä elinkaarikustannusten laskenta. Elinkaarikustannuslaskentaa yleisesti käytetään vertaamaan kahden erilaisen investoinnin kustannuksia koko sen elinkaaren aikana, jolloin alhainen hankintahinta voikin näyttäytyä hyvin erilaisena, kun siihen otetaan huomioon huolto, varaosat sekä käytöstä poisto (mahdolliset jätteenkäsittelykulut). Elinkaarikustannusarviointi aloitetaankin selvittämällä ensin yrityksen kustannusprofiilin, tässä tapauksessa valikoidun aikavälin ajalta. Kustannusprofiiliin etsitään tietoa vuosittaisista investoinneista, käyttökustannuksista, kunnossapito- ja huoltokustannuksista ja epäkäytettävyydestä. Käyttökustannuksiin kuuluu laajasti yrityksen toimintaa kuuluvia kustannuksia kuten raaka-aineet, henkilöstö, kuljetus, laitteistot, hyödykkeet, vuokrat, verot, jätteet ja niin edelleen. Riippuen toimialasta tämä käyttökustannus voidaan myös erotella ottamaan huomioon vain tuotannonkustannuksia, jolloin muut tukevat kustannukset eritellään omaksi kategoriakseen.

Elinkaarikustannuslaskennan toinen hyödyntämiskohde on, kun lasketaan hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkeä laskettaessa on hyvin tyypillistä myös tarkastella yrityksen toiminnan kustannuksia sekä ajoittain laskea ympäristövaikutuksille hinta. Kustannusten ymmärtäminen on kriittisessä roolissa, kun ruvetaan pohtimaan toimenpiteitä, joilla alennetaan hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi teollisuuden aloilla, joilla kustannusrakenne keskittyy erityisesti raaka-aineisiin, myös hiilijalanjäljen alentaminen alkaa tarkastelemalla raaka-aineita. Tällaisessa tapauksessa voi olla melko hankalaa vaihtaa raaka-aineita toiseen ilman suuria muutoksia kustannuksissa, useinhan ympäristöystävällinen ratkaisu voi ollakin hieman kalliimpi. Toisaalta raaka-aineisiin keskittyminen erityisesti, jos huomataan kustannusten olevan yllättävän korkeita voi johtaa toimenpiteisiin, jolla tehostetaan omaa toimintaa ja käytetään raaka-aineita tehokkaammin, jolloin niitä tarvitsee hankkia vähemmän ja kustannukset laskevat.

Kustannusprofiilin tarkastelulla voi myös olla negatiivinen vaikutus ympäristötekojen pohdintaan. Puhtaasti katsomalla tekoja, jotka vaikuttavat suurimpaan kustannuserään voi helposti johtaa ajatteluun, jossa ajatellaan esimerkiksi toimistojätteen kierrättämisen olevan turhaa, kun sen kustannus on niin pieni tai kierrättämisestä tulevat kustannukset tai vaiva onkin suurempi. Vastuullisuudessa pienilläkin teoilla on arvoa, erityisesti kun katsotaan suurempaa kuvaa, jossa moni toimija tekevät pieniä tekoja, joilla onkin iso vaikutus. Esimerkiksi muovinkierrättämisessä Suomessa on suuri potentiaali saada arvokkaita materiaaleja talteen. Tällä hetkellä kierrätysaste on noin 27 %, kun EU:n tavoite vuoteen 2025 on nostaa tämä prosentti 50 %. Tällä hetkellä sekajätteeseen päätyy noin 15 % kierrätyskelpoista muovia. (Lassila & Tikanoja, 2023)

Elinkaarikustannusarviointi ja -laskenta ovatkin siis erinomainen työkalu yrityksille ymmärtää omaan toimintaansa paremmin, tehdä tietoisia päätöksiä sekä varautua tulevaisuuteen ja markkinatalouden heilahduksiin.

Tässä raportissa tarkastellaan ensin hieman kirjallisuutta elinkaarikustannusarviointeihin, erityisesti siitä mihin elinkaarikustannuslaskentaa alun perin on hyödynnetty sekä uusia hyödyntämiskohteita. Tämän jälkeen käsitellään Ilmastoindikaattori-hankeen aikana kerättyjen tietojen sekä laskelmien tuloksia, erityisesti miten erilaisia toimialojen kustannusrakenteet ovat sekä millaisia tuloksia elinkaarikustannusarvioinneista saadaan. Raportin lopussa annetaan myös ehdotuksia siitä mihin elinkaarikustannuslaskennan tuloksia kannattaa hyödyntää sekä vinkkejä toimijoille, jotka haluaisivat elinkaarikustannusarviointeja hyödyntää omassa liiketoiminnassaan.