Vapaaehtoistyön johtamisen hyvät käytännöt : Vapaaehtoistyön johtaminen ammatillistuneissa ja kansalaisjärjestömäisissä yhdistyksissä
Kuuluvainen, Salla (2014)
Kuuluvainen, Salla
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014

Creative Commons Attribution-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092914305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092914305
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii vapaaehtoistyön johtamisen hyviä käytäntöjä erilaisissa suomalaisissa järjestöissä, ja vertailee erityisesti kansalaisjärjestöjen ja yhteiskunnallisia palveluita tuottavien järjestöjen vapaaehtoistyön johtamista. Tutkimusta varten haastateltiin edustajia yhdeksästä erilaisesta järjestöstä urheilun,
nuorisotyön, kulttuurisen työn, sosiaalisen työn ja paikallistoiminnan saroilta. Tutkimuksessa vapaaehtoistyön johtamista tutkittiin sen kannalta, mitä hyviä käytäntöjä järjestöistä löytyy vapaaehtoisten motivointiin ja sitouttamiseen, onko parempi mahdollistaa vapaaehtoisten omaehtoista toimintaa vai käyttää ammattimaisempaa, kontrolloivampaa työotetta ja sitä, miten järjestöt ottavat vapaaehtoistyössään huomioon järjestöjen perinteisen tehtävän yhteiskunnallisen osallisuuden luojina. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vapaaehtoistyön johtamisessa vahvuus on, että järjestössä ollaan tietoisia oman toiminnan ominaisluonteesta ja toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten motivaatiotekijöistä.
Onnistunutta vapaaehtoistoimintaa on mahdollista johtaa sekä hyvin tarkasti koordinoiden, että mahdollistavalla työotteella. Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyön johtamisessa korostuvat autonomian antaminen, unelmien toteuttaminen, ideat, vision viestintä sekä vapaaehtoisen kasvu ja kehitys haasteiden kautta. Yhteiskunnallisia palveluja tuottavien järjestöjen vapaaehtoistyön johtamisessa korostuivat tarkasti määritellyt toimenkuvat, vapaaehtoisten työntekijöiden selkeät rooli ja vapaaehtoisten tukeminen. Kummatkin korostivat johtajan sosiaalisia taitoja, yhteisöllisyyden merkitystä ja vapaaehtoisen aitoa arvostamista ja kohtaamista tärkeinä tekijöinä vapaaehtoistyössä. Kansalaisjärjestöissä johtamisen käytännöt olivat useammin tiedostamattomia
ja organisaatiokulttuurisia, ammatillistuneissa järjestöissä kehittämisen tuloksena syntyneitä.
nuorisotyön, kulttuurisen työn, sosiaalisen työn ja paikallistoiminnan saroilta. Tutkimuksessa vapaaehtoistyön johtamista tutkittiin sen kannalta, mitä hyviä käytäntöjä järjestöistä löytyy vapaaehtoisten motivointiin ja sitouttamiseen, onko parempi mahdollistaa vapaaehtoisten omaehtoista toimintaa vai käyttää ammattimaisempaa, kontrolloivampaa työotetta ja sitä, miten järjestöt ottavat vapaaehtoistyössään huomioon järjestöjen perinteisen tehtävän yhteiskunnallisen osallisuuden luojina. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vapaaehtoistyön johtamisessa vahvuus on, että järjestössä ollaan tietoisia oman toiminnan ominaisluonteesta ja toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten motivaatiotekijöistä.
Onnistunutta vapaaehtoistoimintaa on mahdollista johtaa sekä hyvin tarkasti koordinoiden, että mahdollistavalla työotteella. Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyön johtamisessa korostuvat autonomian antaminen, unelmien toteuttaminen, ideat, vision viestintä sekä vapaaehtoisen kasvu ja kehitys haasteiden kautta. Yhteiskunnallisia palveluja tuottavien järjestöjen vapaaehtoistyön johtamisessa korostuivat tarkasti määritellyt toimenkuvat, vapaaehtoisten työntekijöiden selkeät rooli ja vapaaehtoisten tukeminen. Kummatkin korostivat johtajan sosiaalisia taitoja, yhteisöllisyyden merkitystä ja vapaaehtoisen aitoa arvostamista ja kohtaamista tärkeinä tekijöinä vapaaehtoistyössä. Kansalaisjärjestöissä johtamisen käytännöt olivat useammin tiedostamattomia
ja organisaatiokulttuurisia, ammatillistuneissa järjestöissä kehittämisen tuloksena syntyneitä.