Digitaalisuuden käyttäjälähtöinen kehittäminen Kasarmin kampuksen ravintolapalveluissa

Abstract

Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Kasarmin kampuksen ravintolapalveluiden digitaalisuutta käyttäjälähtöisesti Living Lab -toiminnalla. Kehittämistyön lähtökohtina toimivat Mikkelin ammattikorkeakoulun uusi vuoteen 2017 ulottuva strategia, ja ravintolapalveluissa havaitut kehittämistarpeet.

Kehittämistyön toimeksiantajana toimi Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy:n omistama palveluyksikkö Kasarmin kampuksen ravintolapalvelut, joka tuottaa maksullista palveluliiketoimintaa ollen samalla monialainen, ja kansainvälinen oppimisympäristö Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Kasarmin kampuksen ravintolapalvelut haluavat profiloitua Living Lab -ravintoloiksi, ja toimia käyttäjälähtöisinä tuote- ja palvelukehityksen alustoina.

Käyttäjätietoa kerättiin kehittämistyötä varten piilohavainnoimalla Ravintola DeXin ja Ravintola Kasarminan käyttäjiä viikon verran. Havainnoinnin aikana suoritettiin avoimia haastatteluita, joilla tarkennettiin, ja syvennettiin havainnoinnin tuloksia. Kehittämistyössä käytettiin Neloskierre-hankkeessa kehitettyä Living Lab -toimintamallia (ks. sivu 24) käyttäjälähtöisestä kehittämisestä. Kehittämistyön avulla testattiin myös Living Lab -toiminnan sopivuutta Kasarmin kampuksen ravintolapalveluiden tuotteiden ja palveluiden käyttäjälähtöiseen kehittämiseen.

Kehittämistyön tuloksena ravintolapalveluiden käyttöön innovoitiin luovilla ongelman ratkaisun menetelmillä toteuttamiskelpoiset digitaalisuuden kehittämiseen tähtäävät käyttäjälähtöiset tuote- ja palveluinnovaation ideakokonaisuudet. Ideakokonaisuudet sisälsivät sekä inkrementaaleihin että radikaaleihin innovaatioihin tähtääviä ideoita. Kehittämistyön tuloksista on vielä pitkä matka käytäntöön viedyiksi innovaatioiksi, ja niitä tulee kehittää vielä innovaatiotoiminnalla, jotta niillä pystytään tuottamaan uutta lisäarvoa ravintolapalveluiden käyttäjille. Kehittämistyössä opittiin, että Living Lab -prosessin toteutuksessa korostuu hyvä etukäteissuunnittelu ja menetelmäosaaminen. Suunnitteluun tulee resursoida riittävästi aikaa, koska siinä tehdyt virheet heijastuvat koko Living Lab -prosessiin. Haasteista huolimatta kehittämistyössä käytetty Living Lab -toimintamalli koettiin selkeäksi ja toimivaksi menetelmäksi ravintolapalveluiden digitaalisuuden käyttäjälähtöiseen kehittämiseen.

The goal of this development project was to develope the digitalisation of the catering services at Kasarmi Campus using the Living Lab method. The baselines for the project were the new strategy of Mikkeli University of Applied Sciences that continues until 2017 and the detected needs for improvement at the catering services.

The client for the project was the service department ´Kasarmin kampuksen ravintolapalvelut’ (Kasarmi Campus Catering Services) which is owned by Mikkeli University of Applied Sciences Ltd. It produces chargeable service business and is multidisciplinary and international learning environment at Mikkeli University of Applied Sciences. The catering services of Kasarmi Campus want to profile themselves as Living Lab restaurants and function from a customer centered perspective.

User data for the project was collected by mystery shopping method at restaurant DeXi and restaurant Kasarmina during a week. During the observation open interviews were held with which the results of the observations were deepened. Living Lab operating model which was developed in Neloskierre pro-ject, was used in the customer centered development. With the help of the development work the suita-bleness of Living Lab method for customer centered development of the products and services of Kasarmi Campus catering services was also tested.

As the result of the project executable idea entities for product and service innovation were innovated with creative problem solving methods to enhance digital development for the catering service. The idea entities included ideas that were aimed to be both incremental and radical. There’s a long way from these results of the project to practical innovations and the results should still be developed with the innovation activity so that the users of the catering services could be provided more added value.

The project revealed that when using the Living Lab process the good upfront planning and method knowledge should be emphasized. Enough time must be reserved for planning as the mistakes made in it reflect directly in the Living Lab process. Despite the challenges the Living Lab process used in the devel-opment work was experienced as a clear and working method in developing the customer centered digi-talisation of catering services.