Sateenkaarisenioreiden kokemuksia sosiaalialalla
Kujansivu, Milla; Ojanen, Karoliina (2023)
Kujansivu, Milla
Ojanen, Karoliina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110628688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110628688
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sateenkaarisenioreiden kokemuksia kohdatuksi tulemisesta sosiaalialan palveluissa ja kysyä, millaisia erityisiä tarpeita heillä olisi. Tarkoituksena oli tämän lisäksi selvittää, miten sosiaalipalveluita voitaisiin kehittää sateenkaarisenioreiden näkökulmasta. Tavoitteena oli tuoda esiin tietoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille sekä saada sateenkaarisenioreiden näkökulmaa esiin. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sateenkaariseniorit ry:n kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljää sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvaa ikäihmistä eli sateenkaarisenioria. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti luokittelua käyttäen.
Tutkimuksen tuloksista nousi esille avoimen ja onnistuneen kohtaamisen tärkeys sekä työntekijöiden riittävän osaamisen merkitys. Esiin nousivat myös työntekijöiden ja muiden ikäihmisten sateenkaarisenioreita kohtaan osoittamat ennakkoluulot, sateenkaariseniorien kokemat muistisairauden aiheuttamat haasteet ja huolet sekä muut huolenaiheet, kuten syrjintä ja yksinäisyys. Tuloksissa näyttäytyivät lisäksi nimi- ja sukupuolimerkinnöstä aiheutuvat haasteet samoin kuin tarve sosiaalipalveluiden kehittäminen sateenkaarisenioreiden näkökulmasta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sateenkaarisenioreihin kohdistuu edelleen tiettyjä ennakkoluuloja sekä cis- ja heteronormatiivisia oletuksia. Tulosten mukaan sateenkaariseniorit toivovat, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä opiskelijoiden tietoisuus aiheesta paranisi. Sateenkaariseniorit odottavat ammattilaisilta turvallista ja avointa ilmapiiriä. Tulokset osoittavatkin, että osa sateenkaarisenioreista jättää sosiaali- ja terveysalan palveluita käyttämättä epäasiallisen kohtelun pelossa.
Jatkossa olisi hyödyllistä tuottaa ajantasaista, kvantitatiivista tutkimusta, joka antaisi suuntaa siitä, kuinka paljon Suomessa on sateenkaarisenioreita ja kuinka he kokevat palveluiden laadun. Toinen ehdotus olisi työntekijöiden näkökulmasta tehty tutkimus siitä, millaiseksi he kokevat sateenkaarisenioreihin liittyvän osaamisensa ja kuinka osaamista voisi parantaa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljää sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvaa ikäihmistä eli sateenkaarisenioria. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti luokittelua käyttäen.
Tutkimuksen tuloksista nousi esille avoimen ja onnistuneen kohtaamisen tärkeys sekä työntekijöiden riittävän osaamisen merkitys. Esiin nousivat myös työntekijöiden ja muiden ikäihmisten sateenkaarisenioreita kohtaan osoittamat ennakkoluulot, sateenkaariseniorien kokemat muistisairauden aiheuttamat haasteet ja huolet sekä muut huolenaiheet, kuten syrjintä ja yksinäisyys. Tuloksissa näyttäytyivät lisäksi nimi- ja sukupuolimerkinnöstä aiheutuvat haasteet samoin kuin tarve sosiaalipalveluiden kehittäminen sateenkaarisenioreiden näkökulmasta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sateenkaarisenioreihin kohdistuu edelleen tiettyjä ennakkoluuloja sekä cis- ja heteronormatiivisia oletuksia. Tulosten mukaan sateenkaariseniorit toivovat, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä opiskelijoiden tietoisuus aiheesta paranisi. Sateenkaariseniorit odottavat ammattilaisilta turvallista ja avointa ilmapiiriä. Tulokset osoittavatkin, että osa sateenkaarisenioreista jättää sosiaali- ja terveysalan palveluita käyttämättä epäasiallisen kohtelun pelossa.
Jatkossa olisi hyödyllistä tuottaa ajantasaista, kvantitatiivista tutkimusta, joka antaisi suuntaa siitä, kuinka paljon Suomessa on sateenkaarisenioreita ja kuinka he kokevat palveluiden laadun. Toinen ehdotus olisi työntekijöiden näkökulmasta tehty tutkimus siitä, millaiseksi he kokevat sateenkaarisenioreihin liittyvän osaamisensa ja kuinka osaamista voisi parantaa.