Työsuhteen elinkaaren prosessien hallinnoinnin kehittäminen
Johansson, Misba (2023)
Johansson, Misba
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110728746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110728746
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajan henkilöstöhallinnon prosessien hallinnointia. Prosesseihin toivotaan selkeyttä, tehokkuutta ja vastuullisuutta sekä keinoja prosessien digitaaliseen hallinnointiin. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus laadittiin produktimuotoisesti, kehittämisehdotelman muodossa. Produktia aiotaan hyödyntää henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden työn helpottamiseen ja tehostamiseen.
Produktin sisältö rajattiin henkilöstöhallinnon elinkaaren prosesseihin, tarkemmin määriteltynä perehdytykseen, kehityskeskusteluihin ja työsuhteen päättymiseen. Edellä mainitut prosessit käsitellään myös raportin teoreettisessa viitekehyksessä. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan kunkin prosessin keskeisiä tehtäviä, ominaisuuksia ja vaiheita. Myös prosessien seurantaa ja arviointia sekä niiden merkitystä selvitetään.
Produktityö alkoi prosessien nykytilan analyysista ja tiedonhankinnasta. Produktin tuottamisvaihe yhdessä tietoperustan kanssa oli suurin kokonaisuus koko opinnäytetyöprosessissa ja raportointi käynnistyikin vasta produktin valmistuttua. Kehittämismenetelminä käytettiin avointa haastattelua, prosessianalyysia ja käytännön testaamista. Produktin toteutuksen osuudessa tutustuttiin myös erilaisiin prosessihallinnan työkaluihin ja järjestelmiin. Produkti koostuu prosessikaavioista ja parannusehdotuksista prosessien hallinnoimiselle, selventäen millä tavoin prosesseja on kehitetty alkuperäisistä toimintamalleista.
Produktilla vastataan toimeksiantajan tarpeeseen kehittää prosesseja, ja se on toteutettavissa sellaisenaan. Kehitysehdotelma suunnitellaan toteutettavan käytännössä mahdollisimman pikaisella aikataululla. Produktin vahvuutena voidaan nähdä käytännönläheisyys ja heikkoutena sen rooli vasta ensiaskeleena kohti laajempia prosessinhallinnan kokonaisuuksia.
Opinnäytetyöraportin teoreettinen viitekehys muodostui produktin laatimisen yhteydessä. Valikoidut henkilöstöhallinnon aihealueet olivat laajoja, mutta jo opinnäytetyön suunnitelmassa rajauksia tarkennettiin, minkä johdosta kokonaisuus pysyi hallinnassa. Välillä tekijän oli haastavaa hahmottaa, kuinka opinnäytetyön raportti ja produkti toimivat suhteessa toisiinsa. Tekijä onnistui kuitenkin seuraamaan opinnäytetyön suunnitelmaa suhteellisen pienimuotoisilla muutoksilla, ja on tyytyväinen työhön kokonaisuutena.
Produktin sisältö rajattiin henkilöstöhallinnon elinkaaren prosesseihin, tarkemmin määriteltynä perehdytykseen, kehityskeskusteluihin ja työsuhteen päättymiseen. Edellä mainitut prosessit käsitellään myös raportin teoreettisessa viitekehyksessä. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan kunkin prosessin keskeisiä tehtäviä, ominaisuuksia ja vaiheita. Myös prosessien seurantaa ja arviointia sekä niiden merkitystä selvitetään.
Produktityö alkoi prosessien nykytilan analyysista ja tiedonhankinnasta. Produktin tuottamisvaihe yhdessä tietoperustan kanssa oli suurin kokonaisuus koko opinnäytetyöprosessissa ja raportointi käynnistyikin vasta produktin valmistuttua. Kehittämismenetelminä käytettiin avointa haastattelua, prosessianalyysia ja käytännön testaamista. Produktin toteutuksen osuudessa tutustuttiin myös erilaisiin prosessihallinnan työkaluihin ja järjestelmiin. Produkti koostuu prosessikaavioista ja parannusehdotuksista prosessien hallinnoimiselle, selventäen millä tavoin prosesseja on kehitetty alkuperäisistä toimintamalleista.
Produktilla vastataan toimeksiantajan tarpeeseen kehittää prosesseja, ja se on toteutettavissa sellaisenaan. Kehitysehdotelma suunnitellaan toteutettavan käytännössä mahdollisimman pikaisella aikataululla. Produktin vahvuutena voidaan nähdä käytännönläheisyys ja heikkoutena sen rooli vasta ensiaskeleena kohti laajempia prosessinhallinnan kokonaisuuksia.
Opinnäytetyöraportin teoreettinen viitekehys muodostui produktin laatimisen yhteydessä. Valikoidut henkilöstöhallinnon aihealueet olivat laajoja, mutta jo opinnäytetyön suunnitelmassa rajauksia tarkennettiin, minkä johdosta kokonaisuus pysyi hallinnassa. Välillä tekijän oli haastavaa hahmottaa, kuinka opinnäytetyön raportti ja produkti toimivat suhteessa toisiinsa. Tekijä onnistui kuitenkin seuraamaan opinnäytetyön suunnitelmaa suhteellisen pienimuotoisilla muutoksilla, ja on tyytyväinen työhön kokonaisuutena.