Ryhmämuotoinen etäkuntoutus ikääntyneiden kuntouttavassa päivätoiminnassa : Toimintamallin kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ikääntyneiden parissa toteutetun etäkuntoutuksen muotoja, sekä sen tuomia hyötyjä ja haasteita. Opinnäytetyössä selvitettiin, kenelle ikääntyneistä ryhmämuotoinen etäpäiväkuntoutus soveltuisi ja mitä toiminnan aloituksessa tulisi ottaa huomioon.

Kehittämistyö toteutettiin konstruktivistisella tutkimusmenetelmällä, jossa on vertailukehittämisen piirteitä. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta ja yksilöllisiä asiantuntijahaastatteluita. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina etäyhteydellä ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Toimintamalli kehitettiin vertailukehittämisen keinoin.

Kirjallisuuskatsaus osoitti, että etänä toteutettu kuntoutus voi olla yhtä teho-kasta, kuin kasvokkain toteutettu kuntoutus. Etäkuntoutus saattaa olla jopa tehokkaampaa kuin itsenäinen kotiharjoittelu. Iäkkäät henkilöt ovat avoimia uusille ratkaisuille ja teknologian avulla on pystytty lisäämään ikääntyneiden sosiaalisia suhteita. Myös muistisairaiden kohdalla teknologian hyödyntäminen kuntoutuksessa on mahdollista ja myönteistä vaikutusta on saatu osallistujien mielialaan. Etäratkaisuissa turvallisuuteen ja laitteisiin liittyvät haasteet tulee ottaa huomioon.

Asiantuntijahaastatteluissa nousi esiin, että ryhmämuotoisessa etäkuntoutuksessa asiakkaiden fyysisen kunnon, kognition ja muistin tulee olla tasolla, joka mahdollistaa turvallisen osallistumisen ryhmiin. Asiakkaat olisi hyvä voida kontaktoida ennen ensimmäistä ryhmäkertaa turvallisen aloituksen varmistamiseksi. Valmisteluissa tulee huomioida tila- ja välineistöratkaisut sekä asiakaslähtöinen sisällön suunnittelu. Turvallisuuden varmistamiseksi tulisi laatia suunnitelma. Asiakaspalaute on osoittanut toiminnan olevan vaikuttavaa.

Tässä opinnäytetyössä tuotettiin työelämäyhteistyötahon tarpeeseen toimintamalli etänä toteutettavan ryhmämuotoisen iäkkäiden kuntoutumista tukevan toiminnan aloittamiseksi kuntouttavassa päivätoiminnassa. Toimintamalli tuo esille keskeiset huomioon otettavat asiat liittyen ryhmien muodostamiseen, ohjaajan valmistelutyöhön sekä ryhmän ohjaamiseen. Työssä ei otettu kantaa laitteiston valintaan tai siihen liittyviin teknisiin tai käyttöönotossa vaadittaviin koulutuksiin. Keskeinen jatkokehittämisen kohde voisi olla toimintamallin testaus.

The aim of the thesis was to find out the forms of virtual rehabilitation implemented among the elderly and what kind of benefits and challenges it brings. The aim of the study was to find out which of the elderly would be suitable for group-based virtual daytime activity and what should be taken into account when starting the activity.

The thesis was carried out using a constructivist research method, which has features of benchmarking. An integrative literature review and individual expert interviews were used as data collection methods. The interviews were carried out as virtual theme interviews. Data-based content analysis was used as the analysis method. The operating model was developed using benchmarking methods.

The literature review showed that virtual rehabilitation can be just as effective as face-to-face rehabilitation. Virtual rehabilitation can be even more effective than independent training at home. Elderly people are open to new solutions. With the help of technology it has been possible to increase the social relationships of the elderly. Technology in rehabilitation can also be used for people with dementia. There have been positive effects on the mood of the participants. The challenges related to safety and equipment must be taken into account in virtual rehabilitation.

It emerged in the expert interviews that in group-based virtual rehabilitation, the physical condition, cognition and memory of the clients must be at level that enables safe participation in the groups. It would be good to meet the clients before the first group session to ensure a safe start. Room solutions and equipment as well as customer-oriented content planning should be taken into account in the preparations. A plan should be drawn up to ensure safety. Customer feedback has shown that the virtual daytime activity is impressive.

The purpose of this thesis was to product a group-based virtual rehabilitation model. The model was made for the need of working life cooperation entity The operating model includes the key points what needs to be taken care of when starting this kind of action. These things are assembling of groups, the instructor's preparatory work and the group's directing. The thesis did not take a position on the selection of the equipment or the related technical trainings or the trainings required for commissioning. The first object of further development could be testing of the operating model.